Itsepäinen kuin aasi?

Aasi käytöskoulussa

Käyttäytymisellä kutsutaan kaikkea sitä, mitä eläin tai ihminen tekee. Aasin käyttäytymiseen vaikuttavat muun muassa sen perimä, elinympäristö, kipu ja yleiskunto, aikaisemmat kokemukset ja opitut asiat, aasin käsittelijän käyttäytyminen ja koulutus. Jokainen aasi on kuitenkin erilainen ja saman kasvattajan kaksi perättäistä varsaa samasta isä-emä yhdistelmästä voivat olla täysin erilaisia ja oppivat asioita eri tavalla. Aasin käyttäytymistä, sekä hyvää että huonoa, on helpompi ymmärtää kun aasin taustat ovat selvillä. Ei siksi, että huonoilla kokemuksilla voisi antaa aasille periksi huonoa käytöstä vaan siksi, että taustat tietäen voi ongelmia lähteä ratkaisemaan sellaisella tavalla joka on juuri tälle aasille oikea.

Evoluutio

Kavioeläimet ovat ja ovat aina olleet saaliseläimiä jotka ovat selviytyneet tähän päivään asti juosten petoeläimiä pakoon ja toisaalta käyden rohkeasti niiden päälle. Ensisijainen reaktio petoeläimen lähestyessä on pakoon lähteminen, mutta jos aasi on tilanteessa jossa tätä mahdollisuutta ei ole, se käy pedon päälle. Aasin pakoreaktio on kuitenkin helpommin hallittavissa kuin hevosen, syynä saattaa olla se, että aasit elävät luonnossa ajoittain hyvin pienissä laumoissa ja kahden aasin pakoon juokseminen ei ole ollut yhtä tehokasta kuin koko hevoslauman karauttaminen karkuun.
Luonnossa aaseilla on tiukempi reviiri kuin hevosilla, vaikka aasitkin kulkevat pitkiä matkoja ruuan ja juomaveden perässä. Kulkiessaan ruuan perässä aasit pysyvät aktiivisina ja hyväkuntoisina. Kesyaaseilla tilanne on toinen. Reviiri korostuu entisestään kun aasit elävät aidatulla alueella ja ne voivat suhtautua aggressiivisesti reviirilleen pyrkiviä pienempiä eläimiä kohtaan. Useat aasinomistajat kertovat että vierailla koirilla ei ole mitään asiaa aasien aitaukseen tai aasit ajavat ne pois. Lisäksi kesyttämisellä on muitakin vaikutuksia aaseihin, aasit eivät enää voi kuluttaa koko päivää syömiseen, tai jos kuluttavat, lihovat. Aasit tylsistyvät koska ruuan etsintä ei tarjoa niille tekemistä eivätkä kesyaasit tapaa vieraita aaseja kuin satunnaisesti.

CeciliaPerimä

Aasi perii geenit emältään ja isältään ja osittain myös käyttäytymistä. Käyttäytymisen suhteen on vaikeaa tietää onko jokin malli tullut jo perimän mukana vai onko se opittu seuraamalla emän toimia. Joka tapauksessa aasivarsa oppii eniten emältään seuraamalla tämän käytöstä, aasitamma ei varsinaisesti opeta varsaansa mutta näyttää tälle miten aasit liikkuvat, syövät, mitä tulee pelätä ja miten suhtaudutaan uusiin asioihin ja ihmisiin. Aran aasitamman varsasta tulee todennäköisesti uusiin asioihin varauksella suhtautuva mutta varsan käsittelyllä ja totuttamisella voidaan korjata paljon. On tärkeää että tammaa ja varsaa käsitellään paljon ja oikein.

Elinympäristö

Aasi asuu tarhassa ja tallissa. Sen elämään kuuluvat tietyt toiset eläimet ja ihmiset. Nämä kaikki ovat osa aasin elinympäristöä ja jokapäiväistä elämää. Jokapäiväisessä elämässään aasi tarvitsee virikkeitä ja aivotyöskentelyä ja siksi elinympäristön tulisikin olla mahdollisimman monipuolinen. Moni käyttäytymisongelma saa alkunsa virikkeettömästä elintilasta kun aasit yrittävät purkaa turhautumistaan eri tavoin. Muutokset elinympäristössä vaikuttavat aasiin paljon, onhan se reviiritietoinen eläin. Muutoksia voi tapahtua lauman kokoonpanossa, ruokinnassa, aasien hoitajan vaihtumisessa jne. Muutokset tulisi tehdä aina hitaasti ja aaseja ajatellen. Mitä tylsempi elämä aaseilla on, sitä enemmän ne stressaavat muutoksista.

Kipu

Eniten käyttäytymisongelmia aiheuttaa kipu. Kipuinen aasi on valmis tekemään mitä tahansa helpottaakseen kipua ja esimerkiksi kipu kavioissa voi näkyä siten, että aasi potkii kun sen kavioita nostetaan jos suostuu nostamaan kavioita ollenkaan. Nuorilla aaseilla puhkeavat hampaat aiheuttavat kipua suussa joka voi näkyä näykkimisenä ja pureskelemisena. Vanhempi aasi voi vastustella kuolaimia jos sillä on hammaspiikkejä.
Kivun mahdollisuus tulee aina ottaa huomioon kun aasi käyttäytyy epänormaalisti ja varsinkin silloin kun muutokset käyttäytymisessä tuntuvat tapahtuvan yhtäkkiä. Näissä ongelmissa kannattaa ottaa yhteyttä eläinlääkäriin joka voi tutkia, onko aasilla kipuja. Aasit ja muutkin eläimet ovat hyviä piilottamaan kipunsa ja kun eläin näyttää sairaalta, on se sairastanut jo pitkään. Omistajalta voi jäädä huomaamatta erilaiset kaviosairaudet, hammaspiikit ja lihasjumit.

Sairaudet

Monet sairaudet muuttavat aasin käyttäytymistä tai saavat aikaan ongelmakäyttäytymistä. Esimerkkeinä voidaan mainita hormonihäiriöt, mineraalien ja vitamiinien puutokset, aivokasvaimet, sokeutuminen, kuulon heikkeneminen ja ihosairaudet. Osa sairauksista voi olla hyvin vaikea havaita ja hoidossa tulisi aina turvautua eläinlääkärin apuun. Sairauksien tunnistamisessa hyvänä apuna on pitää tallipäiväkirjaa johon omistaja merkitsee päivittäin tallin tapahtumia, laumamuutoksia, ruokintamuutoksia, muutoksia aasien käyttäytymisessä. Päiväkirja auttaa myöhemmin selvittämään mistä jokin sairaus on saanut alkunsa, onko esimerkiksi iho-ongelmat saaneet alkunsa siitä kun kivennäinen vaihtui toiseen merkkiin.
Tammat tulevat kiimaan kolmen viikon välein ja kiima kestää neljästä kuuteen päivään. Keväällä ja kesällä kiimat ovat vahvimmillaan kun syksyllä ja talvella niitä ei huomaa ollenkaan. Kiiman aikana tamman käyttäytyminen muuttuu ja tamma voi olla joko hyvin aggressiivinen ja toisaalta erittäin hellyydenkipeä. Kiiman aikana tapahtuneet käyttäytymismuutokset ovat normaaleja.

Aikaisemmat kokemukset ja oppiminen

Pressu ei ole aasille luonnollinen alusta, mutta sen voi kouluttaa ylittämään senkin

Pressu ei ole aasille luonnollinen alusta, mutta sen voi kouluttaa ylittämään sen ja monta muutakin erilaista estettä.

Aasi oppii asioita syntymästään lähtien ja oppiminen ei pääty koskaan sen elämän aikana. Oppiessaan jotain aasi muuttaa käyttäytymistään. Laumassa kasvaminen on tärkeää jokaisen aasin sosiaalisen kehityksen kannalta, samalla kun aasivarsa on pienestä pitäen tottunut ihmisten läsnäoloon ja vuorovaikutukseen.
Aasi oppii jotakin joka kerralla kun ihminen tekee sen kanssa jotain. Aasi ei ajattele että sen toiminta on oikein tai väärin, vaan se toimii niin että tekemisellä on jotakin vaikutusta siihen itseen. Monet ”käyttäytymisongelmat” ovatkin itse asiassa hyviä asioita aasille mutta huonoja ihmisten kannalta.
Aasin elämässä voi olla tilanteita joihin liittyy kipua tai pelkoa. Jos tilanteisiin liittyy joku ihminen, liittää aasi nopeasti ja pitkäksi aikaa pelon tai kivun tunteet tähän ihmiseen.

Vuorovaikutus ihmisten kanssa

Aasi on omistajansa peili ja hermostuneella omistajalla on usein myös hermostunut aasi. Kun aasi leimataan ongelmalliseksi ja hankalaksi käsitellä, onkin syy usein omistajassa ja aasin käytös muuttuu heti kun joku toinen ihminen käsittelee sitä. Erityisesti uusien aasinomistajien ongelmana voi olla epävarmuus ja jopa pelko aasin kanssa toimiessa. Aasit, myös pienikokoiset, ovat kokoonsa nähden hyvin vahvoja eläimiä ja väärissä käsissä voivat olla vaaraksi muille. Aasit pitävät siitä että ihminen toimii määrätietoisesti ja päättää eläimen puolesta mitä tehdään ja millä tavalla. Määrätietoisen ihmisen kanssa aasi ei itse joudu miettimään onko kulkeminen jostakin turvallista vai ei vaan se voi luottaa käsittelijäänsä.

Koulutus

Aasit oppivat helpoiten sellaisia asioita jotka käyvät niiltä luonnostaan. Ihminen haluaa kuitenkin tehdä aasin kanssa paljon sellaisia asioita, jotka ovat villiaasille täysin vieraita, kuten ajaa kärryillä, ratsastaa, putsata ja vuolla niiden kavioita, matkustaa trailerissa ja näiden asioiden oppiminen voi viedä kauan aikaa. Aasi myös oppii nopeammin jos sen kouluttaja on kokenut ja toimii määrätietoisesti. Epävarman tai kärsimättömän omistajan aasi oppii, mutta hitaammin.
Aaseilla on syy kaikkeen mitä ne tekevät ja kaikki on niiden kannalta oikeutettua ja järkevää, me ihmiset emme vain aina ymmärrä tarpeeksi hyvin aasien järjenjuoksua. Ongelmatilanteissa pitäisi asettua aasin asemaan ja miettiä miten aasi hyötyy käyttäytymisestään ja onko hyöty isompi kuin se, mitä se saa tekemällä jotakin ihmisen haluamaa asiaa.
Ammattiapuun kannattaa turvautua silloin kun tuntuu että omat eväät eivät riitä. Aasin käyttäytyminen voi mennä huonommaksi jos käsittelijä ei ole ihan varma tekemisistään ja käsittelee aasia epävarmasti. Aasin käytöksen muuttaminen voi viedä kauan aikaa joten kärsivällisyyttä pitää olla matkassa, välillä saatetaan ottaa jopa takapakkia jos koulutuksessa on kiirehditty liikaa. Aasia tulee aina palkita toivotusta käytöksestä.

Itsepäinen vai viisas?

Aasia pidetään yleisesti itsepäisenä eläimenä joka ei yleensä halua liikkua mihinkään. Useimmiten taustalla on paljon monimutkaisempi käyttäytymismalli ja aasi tosiaan seisoo paikallaan jos se siten saa hyötyä itselleen.

Oppimisnopeus

Kuten todettu, aasit oppivat nopeasti asioita joita ne tekevät luonnostaankin ja hitaammin outoja luonnottomia asioita kuten liikkumista kärryjen edessä. Oppimisnopeutta voi hyvin verrata koiraan ja delfiiniin, joita molempia pidetään erittäin viisaina eläiminä. Kaikki aasinomistajat huomaavat kuinka nopeasti aasi oppii sen tietyn äänen, joka tulee kun ruokaa mittaillaan astioihin tai kun heinäpaalia avataan. Aasit myös kouluttavat ihmisiä esimerkiksi niin että tulevat seisomaan viereen ja odottavat rapsutusta, liikkuvat niin että ihminen rapsuttaa juuri siitä kohdasta, joka kutisee jne. Aasit ovat oppimishaluisimmillaan silloin kun niitä on koulutettu positiivisia keinoja käyttäen, eli esimerkiksi palkitsemalla pienellä herkulla kun ne tekevät oikein. Koulutussessiossa tulee edetä pienin askelin ja lopettaa siihen kun aasi suoriutuu oikein erittäin hyvin. Suurin palkinto aasille on päästä takaisin laumaan heinäkasan äärelle. Aasit oppivat eri nopeudella ja eri metodeilla, toiselle sopii toinen ja toiselle toinen. Toisaalta myös aasien omistajat ovat erilaisia ja on tärkeää löytää yhteinen sävel oman aasin kanssa.

Motivointi

Kuten oppimisessakin, aasit saavat eniten nautintoa sellaisista asioista, joista ne nauttisivat muutenkin. Näitä voivat olla ruoka, rapsutus, toisten aasien luokse pääseminen tai yksinkertaisesti laitumelle tai tarhaan pääsy. Toinen aasi arvostaa herkkuja, toinen on tyytyväinen kun pääsee koulutushetken jälkeen kaikessa rauhassa laitumelle. Aasit ja muutkin hevoseläimet rapsuttavat toisiaan seisomalla vierekkäin niin että rapsuttavat toisen aasin säkää. Sen on tutkittu alentavan verenpainetta. Aasin rapsuttamista voidaan siis käyttää palkintona myös koulutuksessa. Taputtaminen ei kuulu aasien luonnolliseen kanssakäymiseen joten sen sijaan tulisi aasia rapsuttaa.

Vanhan aasin oppimiskykyAasi on aasi

Vanhempi aasi on asettunut uomiinsa ja sen käyttäytyminen voi olla hyvin ennalta arvattavaa. Omistaja näkee jo kaukaa onko aasi tänään millaisella tuulella ja mitä sen kanssa kannattaisi tehdä. Myös vanha aasi oppii uusia asioita ja sen käytös on muutettavissa, tosin on varauduttava siihen että aikaa voi mennä kauemmin kuin nuoremman aasin kanssa koska aasi on jo oppinut jonkinlaisen käytösmallin ja on toteuttanut sitä koko elämänsä. Vanhallekin aasille tulee antaa virikkeitä ja tekemistä. Mitä aktiivisempi aasi, sitä positiivisemmin se suhtautuu uusiin asioihin.
Aasi ei luonnostaan ole vihainen, itsepäinen tai vaikea vaan luonteeseen kuuluu oppiminen ja selviytyminen. Aasit oppivat helposti asioita, jotka auttavat niiden selviytymisessä eivätkä halua olla tekemisissä asioiden kanssa, jotka ovat niiden mielestä vaikeita, pelottavia tai tuottavat kipua. Aaseilla on hyvä muisti ja ne oppivat helposti.

Aasit ovat erittäin hyviä olemaan aaseja.

Teksti Kaisa Määttänen

Lähde: http://www.thedonkeysanctuary.org.uk/donkeycare

Mainokset