Aasitietopaketti

eli miksi aasit ovat niin tyhmiä kuin ovat, mitä aasien tyhmyydelle on mahdollista tehdä ja miksi ihmeessä ihmiset hankkivat aaseja.

Mikä se aasi on?

Aasi eli Equus Asinus on Afrikasta peräisin oleva kotieläin, joka on kesytetty kantojuhdaksi. Villiaaseja asuu Afrikassa edelleen, mutta ne ovat melko uhanalaisia ja niihin on saattanut sekoittua kesyaasin verta. Aasi on melko yleinen lämpimissä Välimeren maissa, mutta on yleistynyt Suomessa vasta viime vuosikymmeninä.

Eivätkö aasit ole ihan tyhmiä?

Aasien tyhmyys on peräisin niiden pakoreaktiosta. Jos aasi ei suostu astumaan veteen, pidetään sitä heti tyhmänä vaikka oikeasti se pelkää. Aasi on tutkitusti viisas eläin eikä mene suin päin paikkaan, joka voi olla vaarallinen, kuten traileri tai vieras karsina. Hevosen voi usuttaa outoon paikkaan käyttämällä hyväksi sen pakoreaktiota (heiluttaa jotain hevosen takana joka saa hevosen liikkumaan eteenpäin), mutta aasi vain kääntyy ja katsoo mikä sen takana heiluu. Tämän takia aasin koulutus on tärkeää.

Lumi aasileirillä Porvoossa 2011

Aasin voi kouluttaa jopa ratsuksi. Tarvitaan vain kevyt ratsastaja, sopivat varusteet ja tarpeeksi kärsivällisyyttä.

Miten se koulutetaan viisaaksi?

Aasin koulutuksessa voidaan käyttää samoja metodeja kuin muidenkin eläinten kanssa, palkitaan sitä kun se tekee oikein esimerkiksi makupalalla. Naksutinta voi käyttää apuna koska sillä voi kertoa aasille juuri sen kohdan kun se tekee oikein. Naksutinkoulutuksesta on monia opaskirjoja ja vaikka kirja olisi suunnattu koirien koulutukseen, ovat periaatteet samat. Ratsastuksen opettaminenkin kannattaa aloittaa maastakäsin, jotta aasi ymmärtää mitä tarkoittaa ”paineesta pois” ja ratsastuksessa käytettävien apujen ymmärtäminen helpottuu.

No paljonko niitä on?

Suomessa on ollut aaseja jo 100 vuotta, 70-luvulta asti aasien määrä on pikkuhiljaa lisääntynyt ja aaseja on nyt n. 350.

Kuinka pitkään aasi elää?

Vanhimmat aasit ovat eläneet 50-vuotiaiksi, mutta British Donkey Sanctuaryn tutkimuksen mukaan aasien keski-ikä on 19 vuotta, on kuitenkin otettava huomioon että Donkey Sanctuaryyn tuodaan paljon kaltoin kohdeltuja aaseja jotka kuolevat nuorina. Hyvin hoidetun normaalipainoisen ja terveen aasin elinikä voi hyvinkin olla 30 vuotta.

No mistä niitä saa?

Aasikasvatus on suomessa melko pientä, mutta varsoja syntyy vuosittain jonkin verran. Aasivarsa on luovutusikäinen puolivuotiaana, mutta aasin kehityksen kannalta on hyvä antaa sen olla emänsä kanssa pidempään jos mahdollista. Puolivuotiaan aasin on hyvä muuttaa kotiin, jossa sille on valmiina aasiseuraa. Varsoja ja vanhempia aaseja myydään lehti-ilmoituksilla, Internetin hevosmarkkinapalstoilla ja Aasiyhdistyksen aasimarkkinoilla. Kysyntää on paljon ja aaseja vähän, joten sopivaa aasia saattaa joutua odottamaan pitkään. Aasin voi ostaa myös ulkomailta, esimerkiksi Ruotsissa aaseja on hieman enemmän myytävänä.

Mitä aasi maksaa?

Aasivarsat ovat keskimäärin 1300 euroa ja aikuiset 1500-2000 euroa. Tammat ovat yleensä kalliimpia kuin ruunat ja oriit. Isommat ratsukoulutetut aasit ovat yleensä hieman kalliimpia kuin pienemmät.

Pitääkö aasi rekisteröidä?

Aasit rekisteröi Suomen Hippos, kuten hevoset ja ponitkin. Aasi saa Hippoksesta passin ja astutusten ja tunnistusten kanssa pitää noudattaa samoja ohjeita kuin hevosten kohdalla.

Mitä aasi muka suvullaan tekee?

Rekisteröidyllä aasilla on yleensä myös varmasti oikea sukutaulu, joten jatkojalostuksen kannalta sukutaulu on tärkeä, ettei aasia esimerkiksi astuteta vahingossa sen isällä. Ruotsista ja Englannista tuoduilla aaseilla voi olla hienotkin suvut ja palkitut vanhemmat.

Mikä se muuli on?

Muuli on hevostamman ja aasiorin varsa, muuliaasi taas on aasitamman ja hevosoriin jälkeläinen. Muulit ovat aina olleet yleisempiä, ne kasvavat hevosemäänsä isommaksi ja jaksavat kantaa isoja taakkoja. Muulit ovat varmajalkaisia ja niiden pakoreaktio on jotain hevosen ja aasin väliltä. Usein muuleilla on vahvat hermot eivätkä ne säiky turhia. Suomessa muuleja on melko vähän ja ne ovat useimmiten shettiksen ja aasin jälkeläisiä, eli pienikokoisia. Muulit ovat steriilejä, mutta muutama muulitamma maailmassa on onnistunut saamaan varsojakin. Muuliori on aivan kuin hevos/aasiori ja on kiinnostunut tammoista, joten muulioriit yleensä ruunataan. Aasi voi risteytyä myös seepran kanssa.

aasipaiva_2010_heikki

Muuliaasi Heikki on monipuolinen harrastuskaveri jonka päälajina on western ja maastoilu. Kuva Sonja Skriko / Ponikoulu

Mistä muuleja saa?

Suomessa syntyy joitakin pieniä muuleja vuosittain, mutta jos haluaa ratsumuulin, on se itse tehtävä, eli joko astuttaa oma hevostamma aasioriilla tai liisata tai lainata jokin toinen hevostamma tätä varten. Muulivarsan korkeus on yleensä jotakin sen isän ja emän väliltä, mutta jos käytetään isolle tammalle isoa aasioria, voi muulista tulla jopa emäänsä isompi.

Onko aaseissa eri rotuja?

Suurin osa aaseista ei ole mitään erityistä rotua, ne ovat vain aaseja. Aaseja on kuitenkin jalostettu myös muutamana eri suuntaan ja aaseissa on näin ollen rotujakin. Tunnetuin aasirotu on poitounaasi, jota on käytetty Ranskassa hyvin paljon muulisiitokseen, poitounaasilla itsellään ei ole koskaan ollut muuta käyttötarkoitusta kuin lisääntyä toisten poitounaasien ja hevosten kanssa.
Espanjan tunnetuin aasirotu on katalonianaasi, joka on suurikokoinen ja useimmiten tummanruskea. Etelä-Espanjasta on kotoisin mustanpäistärikkö andalusianaasi. Miniaasit ovat peräisin Sardiniasta, jossa on hyvin pienikokoisia harmaita aaseja. Suurin aasirotu on Yhdysvalloissa jalostettu mammuttiaasi, johon on käytetty andalusianaaseja ja katalonianaaseja. Nämä oriit voivat kasvaa 160 cm korkeiksi. Pienimmät aasit ovat 80 cm korkeita.

Käyttö

Mitä niillä tekee?

Aasi hankitaan useimmiten hevosten tai ponien seuraksi ja lasten ratsuksi. Aasi on erilaisen pakoreaktionsa takia turvallinen ratsu lapsillekin. Aasilla voi siis ratsastaa, ajaa kärryillä, hypätä esteitä… Aasin kanssa voi käydä kävelyillä, harjoitella agilityä, pitää sitä ihan vain lemmikkinä ja seurana. Aasin koolla on väliä kun miettii aasilleen aktiviteettejä. Aasi ei osaa toimia ratsuna tai kärryjen edessä luonnostaan vaan se täytyy kouluttaa hommaan tai se voi olla hyvin arvaamaton.

rikka_kavelylla

Monet pitävät aasia ihan vain lemmikkinä ja lenkkikaverina. Kuvassa Rikka-aasi lenkillä laumansa kanssa.
Kuva Leila Snellman

Mikä pakoreaktio?

Kun hevonen säikähtää, se säntää karkuun ja juoksee keskimäärin 200m ennen kuin katsoo taakseen. Kun aasi pelästyy, se jämähtää paikoilleen, katsoo mikä sen pelästytti ja lähtee karkuun jos näkee sen tarpeelliseksi. Aasienkin luonnollinen reaktio on paeta, mutta vaisto ei ole niin tiukassa kuin hevosella ja aasin pakoreaktiota on helpompi hallita, aasi saattaa ottaa vain yhden askeleen ja pysähtyy sitten katsomaan taakseen.

Meneekö aasi laukkaakin?

Aasin askellajit ovat käynti, ravi ja laukka. Aasilla voi hypätä jopa esteitä ja ratsastaa kouluratsastusta, mutta tämä edellyttää sen että aasi on ratsutettu ja näin ollen opetettu tekemään silta pyydettäviä asioita.

Voiko aasilla ratsastaa este- ja kouluratsastusta?

Voi, kunhan aasia on ratsutettu ja sille on opetettu tarvittavat asiat este- ja kouluratsastukseen. Vaikka aasi onkin viisas, ei se opi pohkeenväistöjä itsestään. Kisajärjestäjiltä kannattaa etukäteen tiedustella voiko harjoitus- tai seurakilpailuun osallistua pitkäkorvaisella ratsulla.

aasipaiva_2010_iivari

Aasilla voi mennä kouluakin kunhan aasikko on sopusuhtainen. Kuvassa mennään koulurataa aasipäivillä Inkoossa. Kuva Sonja Skriko / Ponikoulu

Minkä kokoinen aasilla voi ratsastaa?

Lämpimissä maissa aasisafareille päästetään painaviakin ihmisiä, mutta vastuullinen eläinihminen ei koskaan anna rahojaan tällaiseen toimintaa. Pienellä n 100 cm korkuisella aasilla voi ratsastaa maksimissaan 50-kiloinen ratsastaja, sirolla aasilla 40-kiloinen. Ratsastajan pituus vaikuttaa enemmän, ratsastus ei ole mukavaa ja apujen antaminen vaikeutuu kun ratsastajan jalat osuvat aasia etujalkoihin ja pidätteet ylettyy antamaan suoraan kuolaimeen. Suuremmalla 140 cm korkealla aasilla voi ratsastaa 70-kiloinen ratsastaja, mutta tähänkin vaikuttaa aasin rakenne, siro aasi jaksaa kantaa vähemmän. Ratsastaja saa painaa keskimäärin 20 % aasin painosta, mutta vankka ja lihaksikas aasi jaksaa kantaa enemmänkin.

Mistä aasille saa varusteita?

Aasille sopii yleensä ponien ja hevosten varusteet. Otsapanta on suitsissa yleensä liian lyhyt aasin leveälle otsalle, joten se on jouduttava ehkä vaihtamaan. Yhden korvan suitset voivat hangata aasin isoa korvaa. Aasille sopii satulaksi parhaiten rungoton satula, koska aasin selkä on erilainen lihaksistoltaan eikä hevosen satulaa ole suunniteltu aasille. Satula on yleensä varustettava häntäremmillä, joskus rintaremmilläkin. Varusteita saa hevostarvikeliikkeistä

Ruokinta

Laiduntavatko aasit?

Kesällä aasikin voi mennä kesälaitumelle, mutta hyvin alkukantaisena otuksena se on totuteltava vihreään heinään pitkään ja varovasti. Aasin elimistö on tottunut kuivaan ja kortiseen heinään mitä kevätruoho ei missään nimessä ole, joten terveysriskien välttämiseksi on tarkkaan pidettävä silmällä aasin terveyttä kesän alussa. Turvallisinta on antaa hevosten syödä laitumella ensin ja siirtää aasi vasta sitten siihen, jotta se ei pääse ahmimaan itseään kipeäksi.

aasi

Aasi käyttää rehuja monipuolisesti hyödykseen ja hyötyy eniten laitumesta jossa kasvaa monenlaista kortta. Kuvan aasilla on käytössään metsälaidun. Aasi on silti aina totutettava hitaasti laidunruohoon talven jäljiltä jotta vältytään kaviokuumeelta.

Mitä terveysriskejä liian rehevässä heinässä on?

Isoin riski aasin terveydelle on kaviokuume, joka on myrkytystila jonka aasi saa nykytietämyksen mukaan liian sokeripitoisesta (hiilihydraattipitoisesta) ruuasta. Aasin ruuansulatus ei ehdi käsitellä hiilihydraatteja suurta määrää kerrallaan ja kun sulamaton sokeri tulee suolistoon, voi se aiheuttaa myrkytystilan joka näkyy aasilla kaviokuumeena ja löysänä lantana. Kaviokuume voi johtua myös muista syistä mutta tämä on aasien kohdalla yleisin syy.

Miten aasia sitten pitäisi ruokkia?

Aasin elimistö on tottunut kortiseen rehuun, joten sitä on sille tarjottava läpi vuoden. Kesäisin aasin voi ottaa öiksi tarhaan tai talliin mutustelemaan kuivaa heinää tai olkea ja kuivaa heinää voi tarjota myös laitumelle. Luonnossa aasit liikkuvat paljon ruuan perässä, joten jotta aasi ei liho liikaa on sille tarjottava liikuntaa. Usein tämän voi hoitaa virkeä laidunkaveri, mutta jos tätä ei ole, on aasin kanssa käveltävä, ajettava kärryillä, ratsastettava jne.

Paljonko aasille annetaan heinää?

Aasi pärjää vähemmällä kuin hevonen, suositeltava määrä on antaa heinää 1,5 % aasin painosta, joten pikkuinen 200 kg painava aasi tarvitsee heinää vain 3 kg vuorokaudessa. Tällä määrällä kannattaa aloittaa ja jos aasi laihtuu, voi heinää hieman lisätä. Aasin heinä tulisi antaa mahdollisimman monessa osassa päivän aikana, ideaali olisi viisi kertaa mutta tähän on harvoin mahdollisuutta, joten aasille annetaan heinää aamulla, päivällä ja illalla. Jos aasi vaikuttaa kovin tyytymättömältä pieneen heinäannokseensa, voi sille antaa lisäksi hieman olkea.

Kuinka paljon aasille annetaan kauraa?

Aasille ei tule antaa kauraa ollenkaan. Heinä riittää aasin energianlähteeksi, vaikka aasi liikutettaisi hikeen melkein päivittäin. Lisäksi aasille on laitettava karsinaan tai tarhaan suolakivi. Aasille annetaan myös kivennäistä, määrä on puolet siitä mitä vastaavan kokoiselle ponille suositellaan annettavaksi.


Pitopaikka

Voiko aasia pitää autotallissa?

Aasin pitopaikan tulee olla samojen määräysten mukainen, kuin mikä hevosenkin pitopaikka. Joten jos autotalli täyttää nämä vaatimukset, voi aasia siellä pitää. Aasin on päästävä lisäksi päivittäin jaloittelemaan tarhaan tai laitumelle.

Pitääkö aasilla olla tarha?

Aasin on päästävä päivittäin jaloittelemaan, talvella aasin voi loimittaa jos on kovin kylmä ilma. Sateella aasit hakeutuvat mielellään suojaan, joten tarhassa ja laitumella on oltava katos tai kunnon puusto suojaamaan sateelta.

Voiko aasin siis pakkasellakin laittaa tarhaan?

Aasit kestävät hyvin koviakin pakkasia jos niillä on tarhassaan tuulensuoja ja päällään lämmin loimi.  Aasi ei ole luonnostaan tottunut kovaan pakkaseen ja jos aasi tärisee, voi sille hankkia paksun toppaloimen. Loimen on oltava niin paksu että aasi tuntuu hieman lämpimältä loimen alta. Sateella aasille voi laittaa sadeloimen. Aasin on päästävä jaloittelemaan päivittäin mieluiten useammaksi tunniksi.

Voisiko aasia pitää pihatossa?

Aasia voi pitää myös pihatto-olosuhteissa, mutta pihattoja on erilaisia eikä tarhassa oleva kolmiseinäinen katos ole pihatto. Pihaton pitää ehdottomasti olla tuulenpitävä ja mieluiten eristetty. Ovensuussa tulisi olla muovisuikaleet tai pihaton oltava sen mallinen että siinä on ”tuulikaappi”, jotta ilma ei suoraan pääse tuulemaan sisälle pihattoon. Pihattoihinkin on olemassa kokomääräyksiä ja teko-ohjeita. Pihatossa tulee olla sisällä aina paksu kuiva alusta, johon aasi käy mielellään maate.

aasintalli

Aasi tallinsa edessä. Plusasteilla tämä talli pidetään pihattona, eli ovet ovat aina auki ja aasit pääsevät sisälle karsinoihin milloin haluavat. Talvella ovet ovat kiinni ja aasit viettävät yöt tallissa ja päivät ulkona.

Etelässä aaseja pidetään lieassa?

Suomen eläinsuojelulaki kieltää aasin laidunnuttamisen narun päässä ilman valvontaa, joten aasia ei saa pitää lieassa. On myös kiellettyä sitoa aasin etujalat yhteen jottei se pääsisi kävelemään pois paikalta.

Tarvitseeko se seuraa?

Muiden kavioeläinten kanssa aasi tulee hyvin toimeen, mutta aasin paras kaveri on kuitenkin toinen aasi. Aasia ei saa pitää ilman kavioseuraa, ja vaikka aasi suhtautuukin yleensä ystävällisesti sorkallisiin, eivät ne korvaa toista pitkäkorvaa. Useimmat aasit suhtautuvat vihamielisesti vieraita koiria kohtaan. Tämän takia aaseja pidetään joissakin Keski-Euroopan maissa lammaslauman vartijoina, aasi ajaa sudet, ketut ym. tiehensä. Aasi saattaa jopa tappaa vieraan koiran jos koira ei pääse karkuun.

Millaisessa tarhassa aasia voi pitää?

Aasin tarhan ja laitumen tulisi olla mahdollisimman kuivia pohjiltaan. Suomen vuodenajat ovat haasteellisia aasinpidon kannalta ja Suomessa aaseilla onkin paljon kavio-ongelmia johtuen maan kosteudesta. Pakkanen ja lumi ovat vain hyviä asioita aasin kavioille mutta syksyn ja kevään kurakelit tekevät kavioille hallaa. Erilaisiin kaviosieniin on suhtauduttava vakavasti ja aasin kavion pitäisi olla erittäin kova läpi vuoden.

Mitä märälle tarhalle voi tehdä?

Aasin tarhan voi rakentaa rinteeseen, jotta sadevesi ei seiso siinä. Aasin tarhan voi hyvin rakentaa kallioiseen ja kiviseen maastoon, kunhan tarhassa on tasaisiakin kohtia. Metsässä olevat tarhat ovat usein kuivempia kuin pellolle savimaalle tehdyt. Tasamaalla oleva helposti velliksi muuttuva tarha tulisi muuttaa hiekkatarhaksi, raapien mutamaan pois, tehden salaojat ja pohjat kunnolla ja päälle reilusti isorakeista soraa. Hiekkatarhasta aasin lanta on siivottava pois säännöllisesti tai tarha muuttuu ennen pitkää takaisin kuravellitarhaksi. Aasille voi myös riittää että esimerkiksi katoksen seutu ja ruokintapaikka sijaitsevat kuivalla alueella ja muualla tarhassa on märkää.

Terveys

Entäs se keuhkomato?

Aasi voi kantaa keuhkomatoa, joka on aasilla oireeton mutta tarttuessaan hevoseen, aiheuttaa hevoselle yskimistä ja muita oireita. Keuhkomato kuolee monella eri matolääkkeellä, matolääkkeessä on tieto loisista, joihin se tehoaa.

Voiko aasia siis pitää hevosten kanssa samassa tallissa?

Voi pitää, keuhkomato on nykyään helppo nujertaa matolääkkeillä.

Pitääkö aasikin siis madottaa?

Aasi on hyvä madottaa ainakin kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Samaan aikaan madotetaan tallin muutkin kaviokkaat ja käytetään eri matolääkettä keväällä ja syksyllä. Ainakin kommankumman matolääkkeen on hyvä tehota keuhkomatoon.

Entäs rokotukset?

Aasi on hyvä rokottaa ainakin hevosinfluenssaa vastaan jos aasi vierailee joskus muissa talleissa tai aasin kotitallin hevoset vierailevat muualla (esim. kisoissa) tai jos tallilla käy vieraita hevosia.

Miten kaviokuume haittaa aasin elämää?

Jos kaviokuume huomataan heti (aasi on karannut laitumelle ja ahminut paljon heinää tms.) ja kaviokuume on ns. akuutissa vaiheessa, hoidetaan se yleensä kipulääkkein pois ja tarkastellaan aasin ruokintaa. Hoitamaton kaviokuume kroonistuu, mutta sekin voidaan pitää oikealla hoidolla ja ruokinnalla oireettomana. Aasi näyttää kivun vasta kun yksi jaloista on jo haudassa, joten kaviokuume voi olla vaikeaa huomata. Se iskee useimmiten molempiin etujalkoihin, joten koska aasi ontuu molempia etusiaan, ei ontumista huomaa kuin että se ottaa lyhyempää askelta kuin ennen ja on haluton liikkumaan. Kaviokuume on yleisin aasin elintasosairaus.

Miksi aasi on niin herkkä kosteudelle?

Aasin iho-ongelmia aiheuttaa Dermatophilus congolensis-bakteeri, joka pääsee ihoon pienien haavojen kautta kun aasin iho on märkä ja vettynyt sateen takia. Tätä tavataan myös hevosilla. Aasien kohdalla käytetään termejä ”rain rot”, ”mud fever” ja ”rain scald”, suomalaisittain kurarupea. Kurarupi tekee aasille rupea vettyneisiin kohtiin, rupi kasvaa pikkuhiljaa pois uuden karvan mukana. Usein rupea on aasin harjamarrossa. Aaseilla tätä näkyy myös jaloissa jos aasi on joutunut seisomaan mutaisessa tarhassa. Rupea saattaa olla jopa kintereisiin ja etupolviin asti ja aasin on erittäin tuskaista liikkua. Aasia voi tartunnan jälkeen pestä pesu-Betadinella, tarkemmat ohjeet antaa eläinlääkäri. Varusteet tulisi desinfioida. Tauti ei tartu kovin helposti muihin kaviollisiin.

Pitääkö aasin hampaita raspata?

Joillekin aaseille kasvaa enemmän hammaspiikkejä kuin toisille, jotka eläinlääkäri poistaa raspaamalla ne. Hevosille tarkoitetut suun avaajat voivat olla väärän mallisia aaseille, joten aasin rauhoittaminen toimenpiteen ajaksi voi tulla tarpeeseen. Hampaat kannattaa tarkistuttaa kun eläinlääkäri käy tallilla ja kysyä tarvitsevatko ne raspausta. Eläinlääkärin on hyvä kurkistaa suuhun ainakin kerran vuodessa. Joidenkin aasien hampaita on raspattava puolen vuoden välein ja toisten hampaita ei tarvitse koskaan.

Kaviohuolto

Kengitetäänkö aaseja?

Aaseja ei kengitetä, koska aasin kaviot ovat niin vahvaa materiaalia, ettei ole vaaraa että ne kuluisivat liikaa. Aasille on kuitenkin mahdollista tehdä tarpeen tullen sairaskengitys jos eläinlääkäri sitä ehdottaa. Aasin kaviot on vuoltava 2-3 kuukauden välein jotta ne eivät kasvaisi liikaa. Kavioiden vuolun hoitaa kengittäjä. Kaikki kengittäjät eivät ole vuolleet aasien kavioita, joten omistajankin kannattaa olla tarkkana ja tarkastella vuolun tulosta.

Voinko itse vuolla kaviot?

Kaviot voi itsekin vuolla, mutta ennen tätä kannattaa opetella asiantuntevan kengittäjän läsnä ollessa aasin kavion oikea rakenne jotta osaa ottaa oikeista paikoista. Tärkein työväline on kunnollinen raspi, jonka kanssa ei ole vaaraa että ottaa vahingossa jostakin kohdasta kerralla liikaa kuten vuolupuukon kanssa saattaa käydä.

DSC05817

Kengittäjä voi opettaa aasin omistajankin raspaamaan kavioita. Kaviota lyhennetään yleensä vuolupuukolla ja/ tai raspilla. Kuvassa raspi. Jos puukkoa käytetään, raspataan kavio lopuksi tasaiseksi. Myös pelkkää raspia voi käyttää jolloin ei vahingossa ota yhdellä vuolulla liikaa. Raspi toimii kuten ihmisten kynsiviila.

Millainen aasin kavion rakenne on?

Aasin kavio on suurin piirtein samanlainen kuin hevosella, mutta kaviot ovat pystymmät. Aasin jalan liikerata on erilainen kuin hevosella, aasin jalka osuu maahan suoraan ylhäältä eikä viistosti kuten hevosella. Tämän takia aasit töpöttelevät varmasti ja kompuroimatta hankalassakin maastossa ja voivat astua hyvin tarkasti pieniin kavionsijoihin. Aasi on kotoisin kuivasta maasta ja aasin kavio on rakentunut niin että se imee vettä itseensä aina tilaisuuden tullen.

Kuinka usein aasin kaviot on puhdistettava?

Aasin kaviot on puhdistettava kaviokoukkua käyttäen päivittäin. Kavioille ei ole suositeltavaa laittaa rasvoja tai öljyjä, mutta kavion säteeseen ja pohjaan laitettava terva tuhoaa bakteereja ja voi tulla märällä kelillä tarpeeseen. Aasin kavioissa voi myös olla valkoviivantautia tai muita sienen aiheuttamia ongelmia, jotka voivat johtua märästä tarhasta. Näitä voi hoitaa pesuaineilla, jotka tehoavat myös sieniin.

Varsat

Miten aasivarsoja saadaan?

Aasipiireissä aasitammat astutetaan yleensä luomuna orin laitumella, eli tamma viedään orin luokse kuukaudeksi tai siksi aikaa että tamman kiima on ohi ja on nähty orin astuvan sitä. Moni tammanomistaja jättää tammansa orin luokse vielä seuraavaan kiimaan asti, jolloin se astuu tammaa jos tammalle tulee kiima. Jos tamma ei tule enää kiimaan, on se todennäköisesti kantavana. Aasitamman voi myös siementää, jos löytää jostakin aasioriin joka suostuu hyppäämään pukille. Aasit kuitenkin tulevat kantaviksi parhaiten luomuna, koska niiden lisääntymisrituaalit ovat erilaiset kuin hevosella.

Lumi aasipäivillä Porvoossa 2011

Kiimassa oleva aasitamma aukoo suutaan samalla tavalla kun varsat ollessaan aikuisten yksilöiden lähellä.

Minkä ikäisenä voin astuttaa aasin?

Aasitamma voi tulla kantavaksi jo kolmivuotiaana, mutta koska aasi kasvaa hitaasti, on suositeltavaa että se astutetaan vuotta tai paria tätä myöhemmin kun se on kasvanut täyteen mittaansa. Aasi voi kasvaa säkäkorkeutta vielä seitsemänvuotiaana. Aasioriin kanssa on suositeltavaa odottaa että ori on kolmivuotias kun tiedetään onko sen rakenne sellainen että sitä kannattaa käyttää jalostukseen.

Millaiset kosiomenot aasilla on?

Aasitamman ja oriin lisääntyminen voi olla hyvinkin rajua touhua, mutta tämä kuuluu niiden luonteeseen. Meno rauhoittuu kun päiviä kuluu. Alussa ori jahtaa tammaa vimmatusti takaa monta tuntia, tamma juoksee pakoon ja pukittelee rajusti, eikä ole ihme jos aasioriin rinta ja turpa vuotavat verta. Lopulta, kunhan tamma on kiimassa, tamma antaa periksi, jää seisomaan ja aukoo suutaan kuten hevosvarsa vieraille hevosille ja antaa orin astua sen. Tämän jälkeen aasit hengähtävät hetken ja 5-10 minuutin päästä ori alkaa taas jahdata tammaa. Voi olla että aasitamma tarvitsee tämänkaltaisen esileikin tullakseen tiineeksi, joten keinosiemennys ei välttämättä aina onnistu. Samoin ori voi kieltäytyä hyppäämästä pukille, jos ei ole ennen sitä saanut jahdata tammaa.

Miten kantavaa emää ruokitaan?

Luonnossa aasit kantavat varsojaan siihen aikaan vuodesta kun luonnossa on vähiten ruokaa, joten tämän johdosta aasitammaakaan ei kannata täyttää kauralla tai muulla energiapitoisella. Kuurilassa on huomattu, että kantaville tammoille annettu kaura lisäsi ongelmia synnytyksissä ja tamman terveydessä. Kantavalle tammalle suositellaan antamaan vain lisäheinää ja huolehtimaan tamman kunnosta myös tiineysaikana.

Milloin aasin varsa syntyy?

Aasi kantaa varsaa keskimäärin vuoden verran, tämä voi heittää kuukaudella kumpaankin suuntaan. Aasitamma synnyttää varsansa usein rauhalliseen paikkaan laitumelle tai jos se on karsinassa, se synnyttää yöaikaan kun tallissa on rauhallista. Varsominen onnistuu useimmiten ilman ongelmia, mutta eläinlääkäri on kutsuttava jos synnytys kestää pitkään ja tamma väsyy tai jos varsa on syntymässä takapää edellä.

Montako niitä syntyy?

Aasi synnyttää yleensä yhden varsan, mutta satunnaisesti voi tulla kaksosiakin.

Pidänkö varsaa sisällä ensimmäisen kuukauden?

Aasivarsalle on tärkeää päästä jaloittelemaan heti ensimmäisenä elinpäivänään. Talvella pienelle varsalle voi pukea koirille tarkoitetun manttelin ja päästää varsaa ulkoilemaan emänsä kanssa lyhyitä hetkiä monta kertaa päivässä. Kesällä aasivarsa voi olla emänsä kanssa laitumella tai tarhassa yötäpäivää, kunhan niitä varten on varattu katos. Viikon tai parin päästä aasitamma ja -varsa voivat liittyä muiden aasien seuraan, jos sellaisia on.

Pitääkö orivarsa ruunata?

Orivarsa voi jo vuoden ikäisenä astua emänsä ja saada tämän kantavaksi, joten vahinkovarsojen välttämiseksi orivarsa kannattaa ruunauttaa osaavalla eläinlääkärillä tai myydä uuteen kotiin.

Minkä ikäisenä varsan voi vieroittaa?

Aasivarsan voi vieroittaa jo puolivuotiaana mutta silloin se on myytävä kotiin jossa sillä on aasiseuraa, koska nuori varsa tarvitsee oman lajinsa kontakteja. Aasivarsaa suositellaan pidettävän kotitallissa vuoden ikäiseksi.

Pitääkö varsaa jotenkin kouluttaa?

Mitä nuorempi aasivarsa on, sitä helpompi sitä on opettaa uusiin asioihin, kuten riimuun, riimussa kävelemiseen ja kavioiden puhdistukseen ja vuolemiseen. Aasi ei opi näitä taitoja itsekseen emäänsä katsomalla ja jos aasivarsa myydään, ovat uudet omistajat vaikeuksia täysin käsittelemättömän varsan kanssa. Varsaa tulisi käsitellä päivittäin sen syntymästä asti, eli käydä rapsuttelemassa laitumella ja totuttaa erilaisiin hoitotoimenpiteisiin.

Teksti Kaisa Määttänen

Kuvat Kaisa Määttänen, Josefina Hatara ja Leila Snellman

Mainokset