Aasin värit ja merkit

Aasin värit ovat periytyvät melko pitkälti samalla lailla kuin hevosella, mutta hienoisia eroja värien välillä on. Siksi väritkin on osaksi nimetty eri lailla kuin hevosella. Kaikkia aaseille yleisiä värejä ei itseasiassa tavata hevosilla kuin harvoissa tapauksissa. Värit on aasien kohdalla nimetty eri lailla vaikka genetiikka värin pohjalla olisi sama kuin hevosella. Aasien yleisin väri harmaa on sama kuin hevosen hiirakko, mutta koska aasien kanssa on totuttu käyttämään väreistä sanoja harmaa ja ruskea, käytetään niitä myös tässä tekstissä ja aasien virallisissa tunnistuksissa.

Eri värisiä aaseja, mustankirjava, harmaa ja oletettavasti ruskeankirjava. Kirjavilla näkyvillä hyvin perinteinen väriläiskä kirjavilla aaseilla, läiskä on aasin poskessa silmän alla ja löytyy melkein jokaiselta kirjavalta aasilta.

Aasilla on värejä hevosia vähemmän mutta värien erottaminen toisistaan voi olla hankalaa jos aasin vanhempien väri ei ole tiedossa. Aasien kasvatus pelkän värin perusteella on alkanut todenteolla vasta kun aasista on tullut lemmikki kantojuhdan sijaan. Suurin osa maapallon aaseita tuo edelleen leivän omistajansa pöytään, on vähät välitetty aasin väristä kunhan aasi jaksaa tehdä töitä. Suurikokoiset aasit joiden perimmäinen tarkoitus on ollut muulituotannossa ovat useimmiten mustia tai tummanruskeita (esimerkiksi poitounaasi, katalonianaasi, mammuttiaasi) koska ajateltiin että tummat muulit ovat vahvempia kuin vaaleat. Hevostamma saattoi olla minkä tahansa värinen, varsasta tuli useimmiten tumma kun aasiori oli ruskea tai musta. Espanjassa jalostettiin myös valkoista aasia, andalusianaasi on perinteisesti mustanpäistärikkö. Ja niin uskomatonta kuin se onkin, ruskeat muulit ovat itseasiassa vahvimpia.

Suurin osa aaseista on edelleen harmaita vaaleilla perinteisillä merkeillä, mutta varsinkin pienissä aaseissa kirjavuus on muotia. Jännittävän näköinen on aasi, jolla ei olekaan vaaleaa jauhoturpaa tai vaaleita silmänympäryksiä. Harmaakaan ei ole enää pelkästään harmaa, vaan kirjava vanhempi saattaa saada aikaan varsassa päistärikköisyyttä tai kuuraantumista jolloin harmaan karvan seassa on valkoisia sekakarvoja

Aasien värejä ei tunneta yhtä tarkkaan kuin hevosten vaikka selvitystyötä tehdäänkin jatkuvasti. Dna-testejä aasien värien tunnistamiseen ei ainakaan vielä ole tarjolla, mutta testit ovat kehitteillä. Ainoita tieteellisesti uskottavia lähteitä aiheesta on Sponenbergin kirja Equine Color Genetics josta on tullut kolmas painos vuonna 2009.

Mitä aasia tunnistaessa katsotaan?

Peitinkarvan väri, joka on tyypillisimmillään kaulassa ja kyljillä. Kaikilla aaseilla on ”pohjimmaisena” jokin perusväreistä. Erikoisväri tarkoittaa, että jokin muu geeni on muuttanut perusväriä. Esimerkiksi hallakkogeeni haalistaa mustan värin harmaaksi (”haalistuminen” ei tapahdu kirjaimellisesti aasin elinaikana, vaan haalistunut väri määräytyy jo hedelmöityshetkellä). Sekaväriset aasit ovat nekin perus- tai erikoisvärisiä ja ovat saaneet lisäksi valkoista karvaa. Esim musta + hallakko + kirjava = harmaankirjava.

Tummia merkkejä (trim color) eli alkukantaisia hallakkomerkkejä ovat seepraraidat jaloissa, siima, aasinristi ja korvien mustat alueet. siima ja aasinristi on useimmilla aaseilla, mutta seepraraidat saattavat puuttua. Harja ja häntä ovat saman väriset kuin muutkin tummat merkit aasilla.

Genetiikka: johtuvat samoista perintötekijöistä kuin hevosten hallakko- eli alkukantaiset merkit. Tummat merkit voivat kertoa hallakkoväristä tai esiintyä muuten vain (myös hevosilla, esim ruunikoilla). Ei tiedetä miten aasien ”irralliset” tummat merkit periytyvät (silloin kun aasi ei ole hallakkovärinen).

Vaaleita merkkejä (point color) ovat vaaleat silmänympärykset, jauhoturpa, vaalea mahanalus (ja tähän liittyvät vaaleat jalkojen sisäsivut). Vaaleat merkit voivat olla myös harmaat tai mustat. Aasilla voi olla vaalea jauhoturoa mutta ei vaaleita silmänympäryksiä jne. Vaalean jauhoturvan puuttuessa aasikka sanotaan olevan tumma turpa (black muzzle). Jos aasilta puuttuvat kaikki vaaleat merkit, merkitään aasin tunnistukseen ”ei vaaleita merkkejä” (no light points).

Genetiikka: johtuu samasta perintötekijästä kuin hevosten vastavarjoustus eli pangaré. Geeni periytyy vallitsevana ja on aaseilla hyvin yleinen. Jos aasilta puuttuvat vaaleat merkit (turpa, silmänympärykset ja mahanalunen ovatkin saman väriset kuin muukin aasi), ei aasilla ole pangarégeeniä. Tämä on alkukantainen piirre, jonka tarkoitus on sulauttaa saaliseläin maisemaan: normaalisti aurinko heittää mahan ja leuan alle tummat varjot ja petoeläin erottaa aasin kaukaa. Kun nämä alueet ovat vaaleat (vastavarjostuneet), saaliseläin sulautuu taustaansa.

Harmaa ja kirjava aasi. Pangaré näkyy erityisesti ”perusaaseilla” kuten tässä harmaalla, rinta, jalkojen sisäsivut ja mahanalunen ovat valkoiset. Lisäksi valkoista on turvassa ja silmien ympärillä. Geeni jättää myös kirjavalla aasilla nämä alueet helposti valkoisiksi.

Vaaleat merkit aasin pään alapuolella näkyvät erityisen hyvin tästä Kaisu Jääskön kuvasta.

Vaikka aasin vaaleat merkit olisivat väriltään harmaat, mustat jne, on aasi silti pääväriltään harmaa, musta, ruskea jne. Genetiikan puolesta tumma turpa on resessiivinen.

felina_svante

Kuvan täysmustalla aasilla ei ole ollenkaan vaaleita merkkejä. Takana oleva aasi on mustankirjava.

Nimitykset merkeille ovat hankalat, englanniksi ne on erotettu termein trim color ja point color, jotka ovat helpommat käyttää. Suomennokset eivät kuvaa aasia kovinkaan hyvin enää siinä vaiheessa, kun vaaleat merkit eivät ole ollenkaan vaaleat.

Perusvärit

Perusvärit aaseilla ovat samat kuin hevosilla, eli ruskea (=rautias), ruunikko ja musta. Lisäksi aasien erikoisuus mustanruskea, joka johtuu geenistä jota ei ilmeisesti ole hevosilla. Perusvärit ovat hevosilla yleisimpiä, aasilla ne eivät ole. Tosin värijakaumassa on erikoisuuksia roduittain, esimerkiksi poitounaasi. Vaaleat merkit voivat perusväreissä olla yhtä hyvin vaaleat kuin tummat.

Lisäksi on kaksi väriä joista ei tiedetä, ovatko ne geneettisesti erillisiä perusvärejä vai jotain muuta, mustasavu ja russet. Näiden värien genetiikasta myöhemmin.

Erikoisvärit

Hallakkovärit ovat erikoisvärejä, joissa hallakkogeeni vaalentaa jotakin perusväriä.

Aasien yleisin väri harmaa on geeneiltään musta aasi, jota hallakkogeeni vaalentaa.

Ruskea (=hevosten rautias) taas vaalenee hallakkogeenin avulla aasinpunaiseksi.

Ruunikko vaalenee hallakkogeenillä aasinruskeaksi.

Lisäksi erikoisvärejä ovat aasinruskea ja aasinpunainen.  Erikoisväreihin lasketaan kuuluvaksi myös norsunluunvalkoinen, valkoinen ja kamee.

Sekaväriset

Sekavärisiin aaseihin kuuluvat kirjava, päistärikkö, kuurainen ja kuuraantuva.

Aaseissa on vähemmän erityyppisiä kirjavia kuin hevosilla. Valkokirjavat aasit ovat varsin erinäköisiä kuin hevoset, luultavasti perimäkin on erilainen mutta se tunnetaan huonosti. Aaseilta puuttuu kokonaan hevosten tiikerinkirjavuus (vrt Peppi Pitkätossun täplikäs hevonen). Aaseilla ei myöskään ole samanlaista kimoa väriä kuin hevosilla eli aasi syntyisi muunvärisenä ja haalistuu harmaan kautta kokovalkoiseksi noin kymmenessä vuodessa. Valkoinen karva ja läikikkyys on aina jonkin perus- tai erikoisvärin ”päällä”, valkoista voi olla niin paljon että pohjaväriä on vaikeaa erottaa.

Perusvärit

Musta (eng black)

Musta aasi on nimens ämukaan kokonaan musta eikä sen tummia merkkejä erota pohjaväristä.

Tummat merkit: mustat, niitä ei erota aasin muusta väristä. Musta väri voi palaa aurinfossa punertavaksi, tämä näkyy aasilla erityisesti rungossa. Tämä voi hankaloittaa tunnistusta mustien ja mustanruskeiden aasien välillä. Mustanruskeassa aasissa on ruskeaa talvellakin, samoin musta aasi on yleensä ruskeassa talvikarvassa.Vaaleat merkit: vaaleat tai tummat
Yleisyys: harmaan lisäksi maailmalla toinen yleinen väri, koska sitä on pitkään suosittu isojen muulisiitokseen käytettävien aasien kasvatuksessa (poitounaasi, katalonianaasi, mammuttiaasi). Suomessa väri ei ole kovin yleinen koska aasikantamme koostuu suurimmaksi osaksi pienemmistä aaseista joissa on suosittu muita värejä. Muutama kokomusta aasi Suomestakin löytyy.

Kuvassa kesäkarvassaan musta aasitamma. Aasilla ei näy minkäänlaista ristiä tai muita tummia merkkejä. Talvikarvassa tämäkin tamma on ruskea, mutta silloinkaan siinä ei näy ristiä joten voidaan olettaa että aasi on musta hyvin tumman ruskean sijaan.

SONY DSC

Musta aasi, jolla on jauhoturpa ja vaaleat silmänympärykset. Vaaleat merkit mahan alta ja jalkojen sisäsivuilta puuttuvat.

SONY DSC

Sama aasi kuin yllä.

Ruskea (eng chestnut, hevosella rautias)

Aasi on väriltään kauttaaltaan punaruskea, tummat merkit ovat kuitenkin kellertäviä, punaisia tai ruskeita vaikka harja ja häntä ovat melkein mustat. Tällaiset ruskeat aasit, joilla kuiitenkin on tumma harja ja häntä voivat olla vaikeat erottaa russetista. Ruskean tummat merkit ovat useimmiten saman väriset kuin muukin aasi, vain hieman tummemmat ja harvoin melkein mustat. Russetilla tummat merkit ovat aina mustat.

Tummat merkit: kellertävät (eng flaxen), punaiset tai ruskeat (eivät mustat). Harja ja häntä voivat silti olla melkein mustat.
Vaaleat merkit: vaaleat tai tummat
Yleisyys: harmaan ja mustan jälkeen yleisin väri aaseilla
Genetiikka: ruskea on resessiivinen väri, joten ruskea aasi on aina homotsykootti. Ruskea on sama väri kuin hevosen rautias ja toimii geneettisesti samalla tavalla.

Ruskea aasi jolla on tummat jalat. Aasinristi ja seepraraidat eivät kuitenkaan ole mustat vaan tummanruskeat. Aasin ollessa näin vaalean sävuinen, voidaan olettaa sen olevan ruskea ruunikon sijaan.

Mustanruskea (eng brown-black)

Aasilla on mustat jalat ja se on suurimmaksi osaksi musta, mutta siinä on kesäkarvassa havaittavissa ruskeaa tai punaista (tan areas) erityisesti korvissa, päässä ja selässä. Tätäkin väriä esiintyy useimmiten isoilla aaseilla ja näitä varsoja saattaa syntyä täysin mustille vanhemmille.

Tummat merkit: mustat tai melkein mustat, erottuvat aina muusta väristä
Vaaleat merkit: vaaleat tai tummat
Yleisyys: Suomessa muutamia

Mustasavu (eng smoky)

Aivan kuten musta aasi, mutta tällä aasilla tummat merkit erottuvat rungosta. Aasi ei saa olla ruskea tai punainen.

Tummat merkit: mustat mutta erottuvat aasin rungosta
Vaaleat merkit: vaaleat tai tummat
Yleisyys: Suomessa muutamia
Genetiikka: saattaa olla geneettisesti esim mustan sävu (vrt hevosten kulomusta) tai musta, jota haalistaa jokin toinen geeni (vrt hevosten mustanvoikko = musta + sävyä haalistava voikkogeeni).

Russet (eng russet)

Kuin ruunikko, mutta aasilla on kauttaaltaan muuta ruumista vaaleammat jalat. Tämän väriseksi voi helposti luulla päistärikköä tai kuuraista aasia, jolla päistärikkögeeni on vaalentanut aasin jalat ja pään. Jos siis aasin pääkin on muuta runkoa vaaleampi, on syytä epäillä aasia päistäriköksi. Lisäksi russetilla on aina mustat tummat merkit.

Tummat merkit: mustat
Vaaleat merkit: vaaleat tai tummat, halat ovat aina vaaleammat kuin muu aasi
Yleisyys: vielä harvinaisempi kuin ruunikko
Genetiikka: Hevosilla lähin vastaavannäköinen väri olisi ns villityypin ruunikko: punaruskeaa pigmenttiä rungossa, jaloissa ei juurikaan mustaa (hiukan tummempaa voi olla vuohisissa mutta muuten ei välttämättä mustaa) ja lisäksi musta harja, häntä ja mahdollisesti siima. Väri periytyy ja käyttäytyy muuten saivan kuten ruunikko, mutta on ilmeisesti oma erillinen geeninsä. Tiedossa on tapaus jossa russet ja rautias saivat mustan varsan, jos russet olisi rautiaan variaatio, tämä olisi mahdotonta.

Ruunikko (eng bay)

Punertava karva, aasilla kuitenkin mustat halat (myös pää voi olla tummempi kuin muu aasi). Väriltään aasi on lähempänä mustaa kuin punertavaa jos verrataan hevosen ruunikkoon. Ruunikko aasi voi siis olla melkein musta.

Tummat merkit: mustat tai melkein mustat
Vaaleat merkit: vaaleat tai tummat, halat ovat kuitenkin aina mustat
Yleisyys: satunnainen aaseilla, muuleilla yleisempi

Suklaa (eng chocolate, brown)

Aasi on kokonaan ruskea, tummia merkkejä myöten. Väriltään kuin musta aasi, mutta musta korvattuna ruskealla. Väri on sukua ruunikolle jollakin tavalla, mutta suklaalla aasilla ei ole mustia jalkoja.

Tummat merkit: ruskeat, saman väriset kuin aasi eikä niitä erota pohjaväristä
Vaaleat merkit: vaaleat tai tummat
Yleisyys: harvinainen aaseilla.

Erikoisvärit

Harmaa (eng gray-dun, mouse-grey, dun tai grey. Hevosella hiirakko)

Väri on tasaisen harmaa läpi aasin, mutta sävy vaihtelee vaaleanharmaasta melkein mustaan, harvemmin punertava. Harmaa aasi ei kimon hevosen tapaan muutu vaaleammaksi vanhetessaan, jos se kuitenkin näin tekee, on se väriltään joko päistärikkö, kuurainen tai kuuraantuva. Vaikka aasilla ei olisikaan väriin liitettäviä vaaleita merkkejä, on se silti sama harmaa kuin aasit joilla vaalea jauhoturpa ym löytyy.

Tummat merkit: väriltään mustat tai tummanharmaat, erottuvat aina aasin perusväristä
Vaaleat merkit: vaaleat tai tummat
Yleisyys: yleisin väri aasilla
Genetiikka: aasin ns villityypin väri ja hevosista poiketen tätä esiintyy aaseilla eniten maailmassa. Väri periytyy dominoivasti. Värin ollessa erittäin yleinen, eroavat muut värit harmaasta yleensä vain yhden geenimuutoksen verran. Harmaan aasin taustalla on aina musta aasi, jota hallakkogeeni vaalentaa.

Harmaa aasivarsa jolla osa varsakarvasta on vaihtunut pois. Väriero on huima, tämä aasi olisi voitu vahingossa tunnistaa ruskeaksi karvan värin perusteella. Aikuiskarvaa näkyy jaloissa, päässä, kaulalla ja rinnassa. Aasi on siis harmaa.

aasipaiva_2012_niiskis_ihaa

Kuvassa sama aasi vanhempana, vasemmalla puolella. väri on edelleen tumma mutta turpa on saanut vaaleutta ruskean sijaan. Kuvassa tummempi aasi on harmaa, vaaleampi on harmaanpäistärikkö.

Aasinpunainen (eng rose-dun, red-dun tai sorrel, hevosilla punahallakko)

Aasi muistuttaa ruskeaa aasia, mutta väri on selvästi punertava. Tummat merkit ovat kellertävät, punaiset tai ruskeat (eivät mustat). Aasin väri on useimmiten vaaleanpunainen. Aasilla on useimmiten jonkinlaista raidoitusta jaloissa, mutta se on usein heikko. Joillakin tämän värisillä aaseilla on pinkki iho mustan sijaan.

Tummat merkit: kellertävät (flaxen), punaiset tai ruskeat. Eivät koskaan täysin mustat.
Vaaleat merkit: vaaleat tai tummat
Yleisyys: muutama aasi suomessa, yleisyys riippuu rodusta, esimerkiksi miniaaseilla tämä on erittäin haluttu väri. Esiintyy myös mammuttiaaseilla.
Genetiikka: pohjalla mahdollisesti ruskea aasi, jota hallakkogeeni vaalentaa. Tämän värin periytyinen on vielä selvityksen alla.

SONY DSC

Aasinpunainen aasi, eli pohjaväri on ruskea mutta hallakkogeeni vaalentaa sen selvästi punertavaksi.

SONY DSC

Sama aasi kuin yllä, eli aasinpunainen aasi. Väri on helppo erottaa ruskeasta, sellä se on selvästi punertava ja voi olla hyvinkin vaalean punertava.

Aasinruskea (eng brown-dun, hevosilla ruunihallakko)

Kuin harmaa (perinteisin aasinväri), tämä on sama ruskeana. Aasi on kauttaaltaan harmahtavan ruskea ja sillä on mustat tummat merkit ja useimmiten vaaleat perinteiset merkit. Harmahtava sävy erottaa aasin ruskeasta.

Tummat merkit: mustat
Vaaleat merkit: vaaleat tai tummat
Yleisyys: harvinainen
Genetiikka: aasinruskean aasin taustalla on ruunikko aasi jota vaalentaa hallakkogeeni.

Kellanvalkoinen, norsunluunvalkoinen (eng ivory)

Luonnonvalkoinen, kellertävä tai jopa maitokahvin värinen peitinkarva. Tummat merkit erottuvat kermanvärisinä tai toffeenruskeina. Aasin iho on vaaleanpunainen ja silmät ovat usein siniset (vrt hevosten ”tuplavoikot”, blue-eyed cream). Väri ei ole sukua valkoiselle vaan johtuu haalistajageenistä, joka ns huuhtoo väriä pois pohjaväristä. Aasilla saattaa olla slmäkulmissa tai turvassa mustia pieniä pisamia vaikka iho onkin vaaleanpunainen.

Tummat merkit: kerman tai toffeen väriset
Vaaleat merkit: tummat tai vaaleat
Yleisyys: harvinainen isoilla aaseilla, tavataan eniten (mutta ei mitenkään runsaasti) miniaaseilla
Genetiikka: resessiivinen ja saattaa siksi tulla ylätyksenä kun varsan vanhemmat ovat esimerkiksi tavallisia harmaita aaseja. Toimii siten että haalistajageeni ”huuhtoo väriä pois” pohjaväristä ja vaikuttaa samoin kuin hevosten voikkovärit tai harvinaiset ”helmiäisvärit” (eng pearl). Yksi kappale tätä geeniä ei ilmeisesti vaikuta aaseihin. Kun aasivarsa saa kaksi geeniä (sekä isältä että emältä), peruväri haalistuu hyvin voimakkaasti ja varsa on norsunluunvalkoinen.

Valkoinen (eng white)

Aasi on jo syntyessään täysin valkoinen eikä siinä erotu tummia merkkejä ollenkaan. Aasin silmät ovat kuitenkin mustat, mutta aasin iho on vaaleanpunainen. Väri ei ole sama kuin kellanvalkoinen (ivory), jossa aasin silmät ovat useimmiten siniset, eivätkä värit ole geneettisesti sukua toisilleen.

Tummat merkit: eivät erotu edes vaaleina kuten kellanvalkoisella
Yleisyys: hyvin harvinainen

Oletettavasti valkoinen aasi, iho on vaaleanpunainen, turvassa on mustia pisamia, silmät ovat mustat. Sanotaan että valkoisen ja kirjavan (mutta hyvin valkoisen) aasin erottaa kavioista, jos kavioissa on raitakin tummaa, on aasi kirjava. Tämän aasin kaviot ovat tasaisen valkoiset eikä niissä ole tummia pystyraitoja.

Kamee (eng cameo)

Hyvin harvineinen aasien erikoisväri jossa aasilla on vaaleat, usein meripihkan väriset silmät, maitokahvin värinen tai harmaan ruskehtava karva ja haalistunut ihon väri. Varsana aasi on tummempi kuin aikuisena. Väriä esiintyy Australiassa ja sen epäillään johtuvan samasta geenistä kuin samppanjavärit hevosilla.

Sekaväriset

Kirjava (eng spotted, musta-valkoinen piebald, muun väriset kirjavat skewbald)

Aasilla on valkoisia alueita karvassaan, vähimmäisvaatimuksena aasilla on valkoista päässään tai läiskä jalassaan. Aasi voi olla mikä tahansa perusväriltään eikä eri lailla kirjavilla aaseilla ole eri nimityksiä. Genetiikka kaikesa kirjavuudessa on tutkittu olevan sama. Jos aasilla kuitenkin on valkoisena läiskänä ainoastaan tähti otsassa (hyvin harvinainen aaseilla) ei sillä ole kirjavuusalleelä eikä se siis pysty saamaan kirjavia jälkeläisiä.

Yleisyys: yleinen ja yleistymään päin. Kirjavia on ollut eniten miniaasien keskuudessa josta levinnyt isompiinkin aaseihin.
Genetiikka: Kahden kirjavan aasin varsoista keskimäärin kaksi on kirjava ja yksi ei-kirjava joten näyttäisi siltä että kirjavuus ei voi olla homotsykootti. Aasien ei ole todettu olevan kirjavuudessa homotsykootteja, joten kirjavuuden oletetaan olevan homotsykoottina letaali.

Kirjava aasi, perinteinen läiskä silmän alla ja muutama väriläiskä sään kohdalla ja muualla aasissa. Läiskien värin perusteella valkoisen alla piileskelee ruskea aasi.

Harmaankirjava ”perusaasi”. Pangaré vaalentaa aasin mahan ja turvan ja kirjavuus näkyy läiskänä takapuolessa ja päässä. Monella kirjavalla aasilla on värillinen läiskä pään sivulla kuten tälläkin aasilla.

SONY DSC

Mustankirjava aasi. Väri rungossa on niin musta, että aasin on pakko olla musta vaikka jaloissa ja silmänympärillä onkin ruskeaa.

SONY DSC

Ylläolevan aasin pääkuva. Kirjaville aaseille on tyypillistä, että niiden otsa on valkoinen, tällä on jäänyt pilkkuja.

Päistärikkö (eng roan)

Aasin perusvärn seassa on valkoisia sekakarvoja sekä aasin päässä että muualla aasissa. Päistärikkö aasi on usein kirjava tai jopa täplikäs (muutama täplä aasin rungossa). Täplät ovat tummempia keskeltä ja vaaleita reunoilta. Päistärikkö voi olla millä tahansa päävärillä ja esimerkiksi muuttaa aasin jalat vaaleiksi ja vaikeuttaa pohjavärin tunnistamista. Päistärikkö vaalenee iän myötä vähitellen, mutta ei koskaan valkoiseksi asti. Väri eroaa selvästi hevosen päistäriköstä sillä hevosillä päistärikön pää on tumma. Voi vaalentaa väriä yleisesti tai esimerkiksi jalkoja niin että pohjaväriä on vaikea määrittää. Päistärikköisyys ilmenee aina jonkin pohjavärin päällä seuraavalla tavalla:

  • musta + päistärikkö = mustanpäistärikkö (eng blue roan)
  • ruskea + päistärikkö = ruskeanpäistärikkö (eng Strawberry roan)
  • aasinpunainen + päistärikkö = punaisenpäistärikkö (eng strawberry roan)
  • harmaa + päistärikkö = päistärikkö tai harmaanpäistärikkö (eng roan)

Väri muistuttaa hevosten kimoa, mutta ei ole sitä, eikä ole edes geneettisesti sama kuin hevosten päistärikkö. Päistärikön aasin väritys ei muutu paljokaaan vaaleammaksi aasin ikääntyessä, eikä muuta aasia lopulta valkoiseksi. Aasi saavuttaa yleensä lopullisen värinsä muutaman vuoden ikäisenä.

Päistärikön tapaisia värityksiä ovat myös seuraavaksi luetellut kuurainen ja kuuraantuva, jotka ovat eri värejä mutta niiden suhde ja genetiikka eivät ole vielä tiedossa.

Yleisyys: päistärikköä on runsaasti aaseissa
Genetiikka: päistärikkö on geneettisesti sekava väri ja aiheuttaa hämmennystä. Kahdesta mustanpäistäriköstä aasista syntyy useimmiten mustanpäistärikkö tai joskus musta. Mustille vanhemmille ei synny mustanpäistärikköjä varsoja. Näillä tuloksilla voisi päätellä että päistärikkö on dominoiva väri. Kuitenkin ruskeanpäistärikkljä varsoja syntyy ei-päistäriköille vanhemmille, joten päistärikkö voisi olla resessiivinen ruskealla ja siihen pohjautuvilla aaseilla. Väri periytyy siis eri lailla eri väreissä tai päistärikkögeenejä on liikkeellä useampaa tyyppiä, jotka toimivat eri tavoin. Kolmas vaihtoehto on että päistärikkö väritys jää huomaamatta punertavilla ja ruskeilla aaseilla kun taas mustissa se on helppo huomata.

Päistärikkö aasi jonka pohjaväri on todennäköisesti harmaa + kirjava koska päässä värin vaihto on niin selvä ja aasin pää on värittynyt kuten kirjavalla aasilla, otsa ja nenäpii ovat valkoiset ja selvä värillinen alue on silmän alapuolella. Aasin kyljessäkin on näkyvillä melko selvä väriero tumman ja vaalean välissä. Aasin emä on musta ja isä valkoinen.

Saman aasin pää jossa värinvaihto näkyy selvästi, tumma väri ei vaihdu valkoiseen pikkuhiljaa vaan värien välillä on selvä ero.

SONY DSC

Harmaanpäistärikkö aasi. Jalat ovat tyypillisesti hyvin vaaleat eikä seepraraitoja näy. Otsa on valkoinen mutta poskessa on enemmän pohjakarvaa. Päistäriköt ovat usein hieman tälpikkäitä.  On myös tyypillistä että väri on vaaleimmillaan aasin etuosassa ja sään kohdalla kun taas lautasilla on tummempi alue.

SONY DSC

Sama aasi kuin yllä. Pään kuviointi on siitä epätyypillinen, että silmän alunen onkin valkoinen eikä siinä ole väriläiskää.

SONY DSC

HARMAA aasi. Tämä 33-vuotias aasiruuna on tunnistettu varsana harmaaksi ja väri näyttää niin tasaiselta että se varmasti onkin sitä. Ikä on kuitenkin vaalentanut aasiherran päätä ja jalkoja. Päistäriköllä ei yleensä näy jaloissa seepraraidoitusta, tällä ne näkyvät selvästi ja jaloissakin on vielä jonkin verran harmaata karvaa. Vanhempien aasien tunnistaminen voikin olla kinkkistä jos ei ole olemassa kuvia varsa-ajalta.

SONY DSC

Harmaanpäistärikkö tamma, eli päässä ja jaloissa on ollut selvästi vaaleampaa jarvaa jo varsana ja peitinkarvan väri on vaaleamman harmaa kuin ylläolevalla aasilla. Seepraraidoitus ei näy. Tämä aasi on tunnistettu jo varsana jolloin väri on ollut helppo erottaa tavallisesta harmaasta.

SONY DSC

Sama aasi kuin yllä. Pään vaalea hajakarvoitus on tässä erittäin tyypillinen.

kiira01

Harmaanpäistärikkö aasi, jolla näkyy selvästi pilkkukuviointi ja lautasten tummempi alue. Harjakin on vaalea.

SONY DSC

Mustanpäistärikkö tamma. Erityisesti mustanpäistäriköillä pilkkukuviointi näkyy selvästi ja takapuolen päällinen

Kuurainen (eng frosty)

Kuuraisella aasilla on valkoisia sekakarvoja vain sen päässä ja jaloissa. Sekakarvat eivät leviä ja lisäänny aasin vanhetessa Kuurainen aasi saavuttaa lopullisen värinsä parivuotiaana.

Kuuraantuva (eng frosted tai fully frosted spotted white)

Tällaiset aasit syntyvät vaaleina, mutta niissä on muutamia hieman tummempia väriläiskiä jotka kuitenkin aasin vanhetessa muuttuvat nopeasti melkein valkoisiksi. Tällaisen aasin värin määritys on tietenkin hankalaa ja menee sekaisin valkoisen kanssa jos omistajalla ei ole tiedossa aasin synnyinväriä. Joissakin lähteissä väri on jaettu kahteen väriin sen mukaan onko pohjalla yksivärinen vai kirjava aasi, erityisesti kirjavaa aasia on kutsuttu nimellä ”fully frosted spotte white” kun taas tasaisen värinen aasi on ”frosted”.

Genetiikka: perimältään kuuraantuva on päistärikönkirjava (pohjaväri + kirjava + päistärikkö) eikä kuuraantuvasta pitäisi puhua omana erillisenä värinään. Se on kuitenkin maailmalla yleisesti käytössä (ajateltiin ennen olevan oma värinsä) joten se on listalla mukana.

Kummalliset värit?

Allaoleva tamma tuotiin Suomeen 2014 Ranskasta. Sen emä on tiettävästi musta ihan tavallinen aasi. Kuvassa on myös tämän tamman varsa, ihan tavallinen harmaa aasi. Aasi näyttää siltä kuin sen pitäisi olla harmaa ihan perusaasi, mutta karva onkin harmaan sijaan valkoista. Kuuraantuvalla aasilla jalat ovat melkein aina kokonaan valkoiset, tämän jaloissa näkyy selkeästi seepraraidat. Sellaisilla kirjavilla, jotka ovat suurimmaksi osaksi valkoisia, on yleensä valkoinen harja. Lisäksi kovin valkoisilla aaseilla on aina vaaleanpunainen iho, tämän iho on musta (turvassa pari vaaleaa laikkua).

Väriksi merkitään nyt ulkonäön perusteella geenejä tuntematta valkoinen + risti, siima ja seepraraidat.

SONY DSC SONY DSC

Lähteet:
Johanna Viitanen (2012): Aasin värit. Luentomateriaali Suomen Aasiyhdistykselle. Sähköinen dokumentti tekijän hallussa
D. Phillip Sponenberg (2003) : Equine Color Genetics 2. edition
D. Phillip Sponenberg (2009): Equine Color Genetics 3. edition

Teksti ja kuvat (jos kuvatekstissä ei ole mainittu toista kuvaajaa) Kaisa Määttänen

Mainokset