Aasitaidetta Kiteeltä

Nonna Takala on kiteeläinen aasifani ja tiettävästi Suomen ainoa aasitaiteilija! Nonnan käsissä on syntynyt yli 300 neulahuovutettua aasia sekä vielä enemmän huovutettuja tauluja, kaikissa tauluissa esiintyy luonnollisesti myös aasi. Nonnan kaksi aasia, Klaara ja Vihtori elävät tällä hetkellä maalla 15 kilometrin päässä omistajastaan mutta vielä viime keväänä Takalat asuivat omakotitalossa aasit omassa pihassaan. Sitten Takalat joutuivat tekemään raskaan päätöksen ja muuttaa helppohoitoisempaan kotiin rivitaloasuntoon. Aasit saivat hyvän kodin tuttavan luota. Nonna ei koskaan uskonut osaavansa tehdä tällaista käsityötä eikä olisi varmasti ikinä ryhtynyt siihen ilman aasi-innostusta.

Mutta nyt ajassa taaksepäin. Nonna ihastui aaseihin jo nelivuotiaana pyhäkoulussa.

-Joulu- ja pääsiäisaiheiden Raamatun kertomuksissa minusta aasi jäi aivan liian vähälle huomiolle. Se, kun oli niin nöyrä ja jaksoi kantaa joulun aikaan raskaana olevan Marian Nasaretista Betlehemiin ja palmusunnuntaina Jeesuksen, kun hän ratsasti Jerusalemiin. Haaveeksi jäi jo silloin, että jospa joskus näkisi edes oikean aasin, entä jos omistaisi ihan oman aasin. Myöhemmin 40vuoden päästä innostuin matkaamaan Kyprokselle ja yhä useammin Kreikkaan valokuvaharrastukseni innoittamana. Siellä sain ensimmäisellä matkallani jo tavata oikean aasivarsan! Se oli sykähdyttävää. Voi sanoa, että rakkautta ensisilmäyksellä!

070

Pitkäaikainen haave toteutui ja aasit saapuivat uuteen kotiinsa keväällä 2008.

Aaseista haaveilu ei lakannut missään vaiheessa ja kun eläkeikä alkoi kolkutella, alkoi Nonna haaveilla ihan omista aaseista. Kun mies heltyi heti aasinhankinnalle, alkoi suunnittelutyö. Takalat asuivat kaava-alueella Kiteen kaupungissa omakotitalossa ja alkoikin selvittely kaupungin eri viranomaisten kanssa aasien pitopaikan järjestämisestä. Lisäksi lupaa oli kysyttävä yhdeksältä naapurilta. Nonna luki paljon aasitietoa ja sai selville että aaseja on oltava kaksi, muuten yksinäinen aasi huutaa surullisena yksinäisyyttään. Tontille rakennettiin talli ja tarha. Vihtori ja Klaara hankittiin Rantsilasta Eija Lehdolta jo elokuussa 2007 mutta asuivat myyjän luona vielä kevääseen 2008 kunnes kaikki oli valmiina aaseja varten, lupia myöten. Aluksi luvan aasien pitoon sai vain viideksi kuukaudeksi mutta myöhemmin lupaa sai jatkettua viideksi vuodeksi, sama luparumba oli kuitenkin käytävä uudelleen.

-Jopa rakennuslupakin piti maksaa uudelleen ja muut luvat myös!

Nonna oli onnesta soikeana kun aasit saapuivat omaan pihaan toukokuun kolmas päivä 2008. ”Jos joku väittää, ettei rahalla voi saada onnea, niin hän ei tiedä, mistä voi ostaa aasin” pitää totisesti paikkansa, Nonna sanoo. Vihtori oli tullessaan 1,5 vuotias ja Klaara vajaat 3 vuotta. Vihtori on siis syntynyt 6.12.2006 ja Klaara 2.6.2005. Vihtori ruunattiin ennen uuteen kotiinsa tulemista mutta toinen kives jäi piilokivekseksi. Tämä ei ole aasin myöhempää elämää haitannut, mitä se nyt yrittää astua Klaaraa aina sen ollessa kiimassa. Piilokiveksinen ori ei ole lisääntymiskykyinen mutta orimaiset hormonit aasilla silti on.

-Tottakai jännitin, mitä jos ne alkavat huutaa sitä hurjaa huutoa ja entä, jos sitten naapurit valittavat ja joudumme luopumaan niistä. Koko liki kuuden vuoden aikana, jotka aasit ovat olleet luonamme, eivät ole ystävykset ollenkaan huutaneet. Vihtori ja Klaara rakastavat toisiaan ja meitä perheenjäseniä he tervehtivät sieraimista hiljaa puhaltaen, kuin viheltäen. Aaseistani olen saanut aasiterapiaa ja masennuksen poistajina ovat ihanat. On ystävät käyneet myös aasiterapiassa ja saaneet voimaa näistä kavereista. Molemmat aasit ovat tosi kilttejä. Klaara on isompi kokoinen edelleen ja pitää jöötä. Ravaavat innolla peräkkäin ja vierekkäin ja päällekkäin rinnettä ylös ja alas ja leikkivät niin, että laukkaavat ulkona tallia ympäri toinen myötäpäivään ja toinen vastapäivään ja näin kohtaavat jossain kohtaa toisensa. Meillä on vuosien ajan käynyt satoja ihmisiä kuin eläintarhassa.

013

Vihtori ja Klaara ovat todella viisaita ja muistavat hyvin asioita. Aaseja ei ole erityisesti opetettu mihinkään mutta selässä ovat istuneet hyvin pienet ja kevyet lapset, ovathan aasit vain metrin korkuisia. Painorajana Nonna on pitänyt 40 kiloa.

Aasit ovat olleet todella helppohoitoisia. Talliympäristö suunniteltiin yksinkertaiseksi ja helpoksi ja ruokintakin on yksinkertaista. Perushoito vie aamuin illoin vain 10 minuuttia kerrallaan, tosin lannanmättö ja vetäminen kärryyn tai siirtolavalle vie enemmän aikaa. Nonnan selän välilevyt ovat rappeutuneet eikä hän pysty kantamaan mitään raskasta eikä taipumaan eteenpäin. Lannat oli helppo vetää pulkalla lantalaan kesät talvet. Tarha siivottiin viikoittain.

-Huhtikuun lopusta lokakuulle aasit asuivat pihatossa eli kulkivat pihattoverhon läpi sisään ja ulos. Talvisin päästin ne n. 9-10 maissa ulos ja illalla noin 20-21 vein talliin ja suljin oviluukut. Kovilla pakkasilla olen sulkenut ne tietenkin aikaisemmin talliin. Yleensä en saa niitä talliin muuta kuin kovetetun ruisleivän palasen kanssa. Aamuisin, kesät talvet, vein veden talliin, talvella luonnollisesti annoin lämpimän veden ja laitoin seimeen kuivaheinäpaalin, jossa ei ole yhtään apilaa. Syövät yhden pikkupaalin vuorokaudessa aivan kuten kasvattaja , Eija Lehto, kertoi silloin aikoinaan. Illalla jälleen vein veden seinällä oleviin sankoihin. Klaara juo aina ensiksi, Vihtori odottaa kiltisti vuoroaan. Talvisin oli tallin (10m2) katossa pakkasilla infrapunalämmitin öisin kellolaitteessa lämmittämässä öisin. Itse kopukat kyllä lämmittävät yllättävän lämpimäksi pienen tallinsa. Mutta koskaan en päästänyt tallia pakkasen puolelle öisin. Päivälläkin tallissa on huomattavasti lämpimämpää vaikka ovet ovat auki, kun pihattoverho oli kesät talvet oviaukossa paikallaan. Aasit eivät suostuneet olemaan sisällä edes 25-30 asteen pakkasella, vaikka kuinka yritin ehdottaa, vaan jos avaan oven yläluukut ainoastaan, niin ottavat vauhtia, että hyppäävät kiinni olevien alaluukkujen yli ulos kuin esteratsut. Eivät siis ollenkaan moiti pakkasta.

Aasitaiteesta Nonna innostui tietenkin aasien myötä. Kun aasit oli varattu Rantsilasta mutta odotusta oli vielä jäljellä, hän mietti miten voisi kuluttaa aikaa aaseja odotellessa. Vastauksena oli käsitöiden tekeminen.

marrakuu2013 018

Kaikissa töissä seikkailee aasi.

-Olen ihan oikeasti heikko tekstiilitöissä, nk. käsitöissä. Olin heikko jo kansakoulussa virkatessa patalappuakin. Mutta kuvaamataidossa olen aina pärjännyt, niinkuin kaikissa muissa kouluaineissa. Huovutettuja hattuja olin joskus nähnyt, mutta en niihin ihastunut ollenkaan. Kuitenkin tyttäreni kertoi eräänä päivänä, että he srk:n lastenohjaajat tekivät huovuttaen kuivahuovutuksella aasin työkavereiden kanssa adventtina. Mitä? Voiko aasin tehdä huovuttamalla? Ja hän neuvoi minulle muutaman minuutin, että, miten se tehtiin ja siitäkös luovuuteni heräsi. Tosin tyttäreni varoitti, että ensin se näyttää Ransukoiralta, sitten hirveltä, mutta lopuksi se muistuttaa aasia. Haha, haa, juuri niin kävi minun ekojen aasien kanssa. Siitä se lähti.

093

Huovutusaaseja syntyi reilut 300 ja kaikille aaseille Nonna keksi myös nimen kaulassa roikkuvaan huovutettuun sydämeen. Näiden jälkeen Nonna siirtyi seinätekstiileihin. Kiteeläiset ovat kovasti pitäneet taideteoksista ja niitä on myyty kauemmaskin. Nonnalla on tällä hetkellä noin 150 huovutustyötä kotonaan. Töiden hinnat vaihtelevat niiden koosta ja tekemiseen käytetystä ajasta 50 eurosta 150 euroon. Joulun alla kolmena adventtina Takaloiden rivitaloasunnossa oli näyttelykin.

-Itse näistä seinätekstiileistä sanoisin, että ne pitäisi nähdä luonnossa, koska ne ovat kolmiulotteisia, eikä se näy kuvassa. Näitä todella kuvaan korteiksi ja myyn myös näyttelyissäni. Samoin rukoussydämet ovat olleet kysyttyjä. Niissä toisella puolelle on suojelusenkeli ja toisella puolella on aasi uskollisuuden ja nöyryyden perikuvana. Rukoussydän laitetaan ristittyjen käsien sisään ja villa lämmittää sinua niin kuin Jumalan rakkauskin. Aasin puolella vielä jouluntähti loistaa pimeyteen.

Aaseista luopuminen oli Nonnalle kova paikka vaikka ne asuvatkin tutussa paikassa ja niitä saa käydä katsomassa niin usein kuin haluaa.

-Vihtori oikein kehrää kuin kissa kun halaan sitä. Sellainen ääni kuuluu sen kurkusta. Kumpikin ovat tosi kilttejä ja rauhallisia.

Nonnan harrastuksiin kuuluvat tällä hetkellä valokuvaus, nykykreikan opiskelu sekä kaikenlaisen aasitavaran keräily.

-Olen tämän kuuden vuoden aikana kerännyt ihan mahdottomasti aasipehmoleluja noin 200kpl (15 kpl laulaa, juttelee tai tanssii ) ja keraamisia tai muovisia n.100kpl sekä aasi vaatteita, housuja, puseroita, huiveja sukkia jne… Keinuaaseja, aasityynyjä ja keppiaaseja olen myös huovuttanut. Eli täysin aasihupsu. Tässä uudessa kodissakin on tämä yksi huone aasihuoneeksi kutsuttu. Lisäksi kaikki aasisatukirjat, mitä löytyy on minulla, kuten tietokirjat ja kuvakirjat.

Muihinkin taideteoksiin voit tutustua kotisivuilla http://nonnaasi.fi/

Tällä hetkellä Nonnan kaksi lempityötä ovat ”Saima sukelsi pintaan” ja saman tapainen ”Nestori-norppa”.

marras 2013 023

marras 2013 015Kuvat: Nonna Takala
Teksti: Kaisa Määttänen ja Nonna Takala

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s