Seepra takapihalle?

Helmikuussa 2016 oli seepra myynnissä suomalaisella hevosvälittäjällä. Seepra tosin sijaitsi vielä ulkomailla. Myynti-ilmoitus sai paljon kommentteja ja ihmettelyä Internetissä, ja seeprasta kirjoitettiin myös Hevosurheiluun.

Aasiyhdistys ei suosittele seepraa lemmikiksi tai ratsuksi kuin erittäin kokeneelle hevosten/ aasienkouluttajalle sillä seepra on (lemmikkinäkin kasvatettuna) edelleen täysi villieläin, vaikka muutama someseepra löytyykin YouTubesta ja Instagramista. Suurin osa someseeproista on sellaisia, joita harjataan aidan takaa katuharjalla, koska ne eivät päästä ihmistä yhtään lähemmäs. Tilanne on varmasti erittäin stressaava myös seepralle, joten seepran pidossa kannattaa ottaa huomioon myös seepran hyvään elämänlaatuun liittyvät asiat ja että laumaeläimenä sillä tulisi olla vähintäänkin muuta kaviollista seuraa, jos toista seepraa ei ole mahdollista ostaa.

Seepran pitoa ei ole sinänsä kielletty minkään niiden kolmen tahon toimesta, jotka tähän voisivat puuttua. Tahot ovat Evira, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Maa- ja metsätalousministeriö.

Evira ottaa kantaa hevoseläinten pitoon ja tuontivaatimuksiin. Seepran kohdalla on otettava huomioon hevoseläinten pitovaatimukset (eläinsuojelulaki (247/1996) ja -asetus (396/1996), eli samat, jotka määrittelevät mm aasien ja hevosten karsinoiden koot. Lisäksi seepra tulee olla tunnistettu asianmukaisesti (EU:n hevostunnistusasetuksessa (262/2015). Seepralla tulee siis olla tunnistusasiakirja tai hevospassi ja todistus eläinlääkärin tekemästä terveystarkastuksesta  48 tunnin sisällä kuljetuksen alkamisesta (jos siis seepra tulee ulkomailta). Samalla eläinlääkäri tekee Traces-terveystodistuksen.

Passi ja terveystodistus tulee olla seepran mukana koko tuonnin ajan. Jos seepra on syntynyt 1.7.2009 jälkeen, sillä tulee olla myös mikrosiru.

Evira ei siis kiellä seepran maahantuontia.

Suomen Ympäristökeskus seuraa villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevaa yleissopimusta eli CITES:iä. CITES tulee sanoista Convention of International Trade in Endangeres Species of Wild Fauna and Flora. Sopimuksella rajoitetaan uhanalaisten eläin- ja kasvilajien kansainvälistä kauppaa.

Uhanalaiset lajit on luokiteltu kolmeen eri liitteeseen:

I: noin 800 erittäin uhanalaista lajia. Myyminen on kielletty.

II: noin 32 500 lajia, jotka voidaan helposti sekoittaa liitteen I eläimiin tai vaativat silmälläpitoa, mutta eivät ole vielä erittäin uhanalaisia. Näiden maasta toiseen kuljettaminen vaatii kirjallisen luvan, olivat lajit tai eläimet kuolleita tai eläviä. Lupa tarvitaan myös kaikkiin tuotteisiin, joihin on käytetty II liitteen eläimiä tai kasveja tai niiden osia.

III: noin 300 lajia. Näiden suojelua on pyytänyt yksittäinen jäsenmaa, ja niiden kaupassa on paikallisia rajoituksia.

EU:lla on lisäksi oma CITES-lajilista, joka on hieman yleistä CITES:iä tiukempi. Eläimet on jaettu kolmeen liitteeseen: A, B ja C, joista A-liitteellä ovat uhanalaisimmat lajit.

Seeproista grevynseepra (Equus grevyi) ja vuoriseepra (Equus zebra zebra) kuuluvat CITES- listalla liitteeseen I eli niiden myyminen on täysin kielletty. Ne ovat myös EU:n listalla kategoriassa A.

grevys_zebra_1

Tässä on grevynseepra. Eli jos näet myynnissä tämän näköisen seepran, rikkoo sen myyjä lakia.

1280px-cape_mountain_zebra_and_young

Ja tässä on vuoriseepra varsansa kanssa. Tätäkään ei saa pitää lemmikkinä. Kuva Brian Snelson, julkaistu Wikimedia Commonsissa.

Hartmannin etelänseepra  (Equus zebra hartmannae) kuuluu CITES-liitteeseen II ja EU:n listalla kategoriaan B.

equus_quagga_burchellii_26_equus_zebra_hartmannae_-_etosha_2015

Ja tässä kolmas listalla mainittu seepralaji, hartmanninseepra. Älä vain osta tai myy näitäkään! Kuva: Yathin S Krishnappa, CC BY-SA 4.0

Todennäköisesti myytävä seepra ei edusta näitä uhanalaisimpia seeprarotuja, jolloin CITES ei rajoita mitenkään seepran maahantuontia eikä todistusta seepran alkuperästä tarvita. Aroseepra (Equus quagga, tunnettiin ennen nimellä Equus burchellii) on seepralajeista elinvoimaisin ja runsaslukuisin. Sen säkäkorkeus on yleensä noin 140 cm ja painoa löytyy 230 kg. Seepra ei siis kesynäkään ole mikään aikuisten ratsu.

equus_quagga_burchellii_28black-on-white_or_white-on-black29

Aroseepralla voi olla hyvin eri paksuiset raidat. Kuvasarja ohuimmista tummimpiin, vai paksuimmista ohuimpiin? Kuvat: Hans Hillewaert, CC BY-SA 3.0

babyzebra

Wikipedian mukaan aroseepran tunnistaa helpoiten ruskeista haamuraidoista. Mutta hetkinen, muillakin aasilajeilla saattaa olla haamuraitoja!

Evira ja Ympäristökeskus eivät siis kiellä CITES-listan ulkopuolella olevan seepran maahantuontia. No entä Maa- ja metsätalousministeriö?

Lemmikkiharrastajien piireissä on kohistu kovaa kun vieraslajilaki tuli voimaan 1.1.2016. Listalla on selkeästi lajit, joita ei saa Suomeen maahantuoda. Lain takana on pelko siitä, että vieraslajit pääsevät karkaamaan omistajiltaan ja aiheuttavat harmia Suomen alkuperäiselle lajistolle. Listalla on kuitenkin pääasiassa petoeläimiä, eikä mitään viittausta kavioeläimiin. Totuushan on se, että mikään kavioeläin ei pysty elämään Suomen luonnossa ja muodostamaan samalla elinvoimaista populaatiota.

collectie_tropenmuseum_pater_van_aken_op_een_getemde_zebra_een_soldaat_van_de_schutztruppe_houdt_de_teugel_tmnr_60031829

Juu on sitä ennenkin seeproilla ratsastettu. Kuva on suunnilleen vuodelta 1913.

Seepra on siis täysin mahdollista ostaa ulkomailta, helpointa ostajalle on hankkia se toisesta EU-maasta ja tarkistaa, että seepra ei kuulu CITES-listalle. Sen jälkeen vain passi, siru ja eläinlääkärintodistus kuntoon ja seepralle kuljetus.

Mahdollisimman luonnonmukaisten puitteiden järjestäminen onkin paljon tuontia hankalampaa. Toivottavasti seepra antaa koskea, koska sen karvapeitettä ei ole tehty Suomen talveen, ja se vaatiikin joko loimitusta tai pääsyn  lämpimään pihattoon. Seepran kavioita on huollettava, eli sen on annettava nostaa ja raspata kavioita. Ja tietenkin sillä tulee olla seuraa mieluiten toisesta seeprasta tai muista kavioeläimistä.

Jos suunnittelet seepra-aasien kasvatusta, on ostettava ori, sillä hybridejä on erittäin haastavaa saada aikaan, jos tammalla  on vähemmän kromosomeja kuin orilla. Seeproilla on kromosomeja (32-46 lajista riippuen) huomattavasti vähemmän kuin hevosella (64) ja aasilla (62), joten jotta risteymät olisivat mahdollisia, on orina oltava nimenomaan seepra. Kyllä, risteymä voi onnistua myös niin, että seepratamma saa varsan aasin tai hevosen kanssa, mutta nämä ovat paljon harvinaisempia.

Satuitko muuten ajattelemaan miksi seeproja on niin vähän käyttöeläiminä? Tieteen Kuvalehti on vastannut tähän kysymykseen 2005 seuraavasti:

”Seeprat, jotka kuuluvat samaan kavioeläinten lahkoon kuin hevoset, ovat villieläimiä. Niiden kesyttämisyritykset ovat epäonnistuneet kautta linjan. Yksittäisiä seeproja on tosin pystytty kouluttamaan palvelemaan ihmistä esimerkiksi kuormajuhtina ja ratsuina. Luonnonvaraisista eläimistä kesyyntyvät helpoimmin sosiaaliset säyseät eläimet, jotka hyväksyvät ihmisen (laumansa) johtajaksi. Seeprojen kesyyntymisen tärkein este lienee juuri niiden luonne. Ne ovat vähemmän sosiaalisia kuin hevoset ja käyttäytymiseltään melko arvaamattomia. Esimerkiksi eläintarhoissa seeprat aiheuttavat hoitajille enemmän vammoja kuin mitkään muut eläimet. 1800-luvun lopun Euroopassa eksoottiset eläimet olivat suosittuja paremmissa piireissä. Esimerkiksi englantilainen aatelismies Walter Rothschild tavoitteli erikoisuutta seeproilla, jotka oli harjaannutettu vetämään vaunuja. Hänen seeprojen vetämät vaununsa olivat jonkin aikaa jokapäiväinen näky Lontoossa. Rothschild joutui luopumaan huviajeluistaan, koska seeprat yrittivät vähän väliä purra jalankulkijoita. Etelä-Afrikassa seeproista koetettiin koulia 1800-luvulla kilparatsuja. Vaivaan nähden tulos oli huono: seeprat juoksivat vain mielensä mukaan.”

Vieläkö haluat ostaa seepran?

Teksti: Kaisa Määttänen
Kuvat: Wikimedia Commons, julkaistu jakamisen sallivalla lisenssillä.

Lähteet ja lisätietoa:

CITES/Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/CITES
Aroseepra/Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Aroseepra
Zebroid/Wikipedia https://en.wikipedia.org/wiki/Zebroid
Maa- ja metsätalousministeriö, laki vieraslajeista: http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vieraslajien-maahantuontiin-rajoituksia
Ympäristöhallinto, CITES-sopimus: http://www.ymparisto.fi/cites/ohje
Evira, hevoseläinten tuonti: http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/tuonti+ja+vienti/eu-jasenmaat++norja+ja+sveitsi/hevoset+ja+niiden+sukusolut
Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta, eli pitopaikan vähimmäismääräykset: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100588

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s