Aasi, nöyrin palvelijanne

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitolla eli SEY:llä on tänä vuonna kampanjaeläimenä hevonen. Kampajan tarkoituksena on kiinnittää huomiota hevosten pitämiseen ja niiden elämänlaadun parantamiseen. Eläintenkouluttajat Minna Tallberg ja Tuire Kaimio ovat materiaalin takana. Hevonen ja aasi ovat melko samanlaiset eläimet, mutta eivät kuitenkaan identtiset. Kerrommekin nyt millaisilla pienillä muutoksilla aasin elämästä on mahdollista tehdä entistäkin luonnonmukaisempaa.

Aasi, luonnomukainen elämä ja Suomi eivät oikeastaan sovi samaan lauseeseen. Aasi on kotoisin kivisiltä ja karuilta aavikoilta ja on niin lähellä villiä esi-isäänsä että mikä tahansa kesyaasi pärjäisi luonnossa oikein mainiosti, jos se sinne vapautettaisiin. Jos aasi siis pääsisi petoja karkuun liikakilojensa kanssa.

tytti10

Vaikka aasi ei luonnossa pääsisikään ikinä nauttimaan näin runsaista ruohotarjoiluista, voi se laiduntaa Suomessa. Kunhan laidunnus on rajoitettua ja omistaja tiedostaa riskit.

Kipu

SEY:n hevosmateriaalissa otetaan ensimmäiseksi kantaa hevosen hallitsemiseen kivulla, hevosia saatetaan esimerkiksi lyödä raipalla tarpeettoman paljon ja varusteet voivat olla epäsopivat kyseiselle hevoselle. Hevonen on kuitenkin pohjimmiltaan nöyrä ja sopeutuvainen ja saattaa toimia ratsuna hyvin vaikka ratsastus tuntuisikin siitä inhottavalta. Aasi on vielä nöyrempi, eihän niitä muuten voisi käyttää kantojuhtina hiilikaivoksissa ilman kunnon taukoja ja ruokaa. Aasit eivät työoloissa elä pitkään, niiden keski-ikä on vain noin kymmenen vuotta, mutta tämän ajan ne työskentelevät taukoamatta. Vaikka varusteet olisivat hanganneet ihon täysin rikki.

Allaoleva video on The Brooken julkaisema tietoisku siitä, millaista työtä aasit ja muulit joutuvat tekemään ja miten Brooke on toiminut niiden olojen parantamiseksi.

https://www.facebook.com/plugins/video.php?href=https%3A%2F%2Fwww.facebook.com%2Fthebrookecharity%2Fvideos%2F10154082031823737%2F&show_text=0&width=560

Suomessa suurin osa aaseista ei kärsimystä ja puutetta onneksi näe, mutta omistajan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että aasi toimii arjessa vaikka sillä olisi jo koviakin kipuja. Kaviosairaudet ovat valitettavasti yleisiä Suomessa, koska aasi ei oikeastaan sovellu ollenkaan seisomaan märässä tarhassa, ja vasta kun kavio on todella kipeä, aasi ontuu. Moni aasi on myös hankala vuolla ja kaviot pääsevät liian pitkiksi. Pitkä kavio taas muuttaa rajusti kaviokulmaa, joka kipeyttää aasin jalat. Silti se kävelee, ja pakon edessä ravaa ja laukkaakin.

Mitä hevosen ja aasin oppimiseen tulee, hevosia on perinteisesti koulutettu ”paineesta pois” ja vasta viime vuosina alettu käyttää ruokapalkkaa tai muuta mukavaa palkkaa motivoimaan hevosta. Aasi-ihmiset ovat aina tienneet että pieni herkku tekee ihmeitä ja parantaa aasin motivaatiota paljon. Toki aasikin toimii, esimerkiksi siellä hiilikaivoksessa, piiskan avulla, mutta tekeminen on paljon mukavampaa kun aasi oikeasti haluaa tehdä hommia. Aasiyhdistys suositteleekin pitämän herkut aina takataskussa ja kun Aasi tekee oikein erityishyvin, voi sille hyvällä omalla tunnolla antaa porkkananpalan. Suosittelemme porkkanaa herkuksi muutenkin, vaikka siinä on sokeria, on porkkanan vesipitoisuus niin suuri että niitä saisi syöttää ämpärillisen ennenkuin sokerin määrää tarvitsee  alkaa laskea.

Varusteet

Hevosille on tehty muutama ”kuolaintutkimus” viime vuosien aikana, ei pelkästään Suomessa vaan myös ulkomailla. Vuonna 2015 julkaisi Mirjami Miettinen opinnäytetyönsä, johon tutki 30 hevosen suut. Suurimmalla osalla oli vaurioita suussa, osa oli tullut kuolaimista ja osa turpahihnasta. Kun turpahihna on kireällä, puree hevonen herkästi poskiinsa.

Harva aasi Suomessa on säännöllisessä ja runsaassa ratsastus- tai ajokäytössä, mutta tietenkin kaikessa tekemisessä on oltava sopivat varusteet. Jos ratsastat kuolaimilla, suosittelemme ratsastamaan ilman turpahihnaa. Jos taas menet kuolaimettomilla, säädä ne oikealle korkeudelle äläkä anna aasisi syödä matkalla. Syödessään se saattaa purra poskeensa kun kuolaimettomat suitset painavat poskia kiinni hevosen hampaisiin.

Valjaat ja satulat tulee sovittaa aasillekin. Valtaosalla aaseista satula valuu eteen lavoille ja aasin on hankalaa liikkua. Vaikka se liikkuisikin ihmisen mielestä hyvin eteen päin, haittaa satula silti koko ajan sen liikkumista. Satulan saa pysymään takana häntäremmillä tai mäkivöillä. Mäkivyöt ovat näistä vaihtoehdoista mukavammat aasille.

Karsina ja yksintarhaus vs pihatto

Moni täysihoitotallissa asuva hevonen on yksin tarhassa ja tietenkin yksin karsinassa. Hevonen on laumaeläin ja sillä pitääkin aina olla näköyhteys muihin hevosiin, mutta mielellään myös vähintään yksi tarhakaveri. Pihatto on hevosille luonnollisin paikka, koska luonnossa hevonen kävelisi 10-20 km vuorokaudessa etsien ruokaa ja lepäilee täysin paikoillaan vain maksimissaan tunnin aikoja. Hevosta ei siis ole tehty lepäämään karsinassa 12 tuntia vuorokaudesta.

Aasien kohdalla tilanne on paljon parempi ja ehdottomasti suurin osa Suomen aaseista asuukin pihatossa, ryhmäkarsinassa ja yhteistarhauksessa joko toisten aasien tai hevosten kanssa. Aasiyhdistys ja myös monet aasinmyyjät suosittelee aasille aina kaveriksi toista aasia. Siinä, kun hevosenomistajat pelkäävät kolhuja ja potkuja laitumelle laskussa, päästimme eräällä Aasileirillä kolmet ennestään vieraat aasit samaan isoon tarhaan ja odotimme kamerat valmiina että ne alkaisivat juoksennella. Aasit eivät juosseet askeltakaan, haistoivat toisiaan ja alkoivat syödä rikkaruohoja, joita tarhassa kasvoi. Aaseja voi siis turvallisesti pitää yhdessä, siis jopa karsinassa ilman, että ne kinaavat ja tappelevat. Tätä ei kuitenkaan voi soveltaa aukottomasti aasioreihin.

Aasit laumassa

Aasi voi parhaiten pienessä laumassa. Luonnossa aasin lauma koostuisi emästä ja yhdestä tai kahdesta sen edellisestä varsasta. Myös nuoret orit voivat muodostaa keskenään pieniä laumoja.

Liikkumisen tarve

Kuten jo mainitsimme, sekä aasit että hevoset on luotu liikkumaan ja luonnossa ne kävelisivät kilometritolkulla joka päivä. Ne etenevät rauhallisesti kävellen ja nyppivät maasta ruokaa. Liikkuminen on tärkeä osa ruuansulatusta, paljon karsinassa pidettävä hevonen saa herkemmin ähkyn kun ruuansulatus käy liian hitaalla.

On sanomattakin selvää ettei yksikään aasi Suomessa käyskentele tarhassaan edes kymmentä kilometriä päivässä. Omistajan on siis pakko aktivoida aasiaan viemällä sitä kävelylle, ajamalla, ratsastamalla jne. Mutta edes aktiivinen harrastaminen aasin kanssa ei matki riittävästi sen luonnollista elämää. Suosittelemme aitaamaan aasille mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman suuren tarhan jossa on mukana myös metsää. Aitauksesta voi tehdä sokkeloisen, kannattaa tutustua ”Paddock Paradice”-tarhaukseen, jossa pienenkin tarhan voi aidata sokkeloksi ja eläimet joutuvat kiertelemään pitkät pätkät päästäkseen ruuan, veden ja katoksen luokse. Aasi passivoituu kaikista eniten silloin, jos se ruokitaan katokseen ja heti katoksen vieressä on vesiastia.

Toimintoja kannattaa siis sijoittaa eri puolille tarhaa ja ruokinta-aikaan heinät ja oljet tulee ripotella pieniin kasoihin eri puolelle, tällöin kasalta toiselle kulkeminen muistuttaa aasin liikkumista luonnossa.

varsa05

Jos aasisi ei koskaan laukkaile tarhassa, ei se johdu siitä että se on laiska vaan siitä, että se on kipeä. Sillä voi olla liian pitkät kaviot tai ylipainon takia sillä on nivelvaivoja. Terve aasi kirmailee edes pieniä säännöllisesti ja liikkuminen näyttää helpolta ja lennokkaalta.

Sopivasti ruokaa

Sekä hevoset että aasit voivat Suomessa paksusti, ihan liian paksusti. Ylipaino altistaa nämä molemmat eläinlajit kaviokuumeelle, nivelvaivoille, metaboliselle oireyhtymälle ja rasva-aineenvaihdunnan häiriölle eli hyperlipidemialle. Luonnossa hevonen ja aasi laiduntaisivat 16 tuntia päivässä, eivät suinkaan yhteen soittoon vaan välillä leväten, rapsutellen ja piehtaroiden.

Molempien eläinten elimistö on luotu sulattamaan pientä määrää ruokaa kerrallaan. Jos annamme aasille heinää 3-5 kertaa päivässä, se syö annostaan tunnin tai pari ja seisoo sen jälkeen monta tuntia toimettomana ennen seuraavaa heinämäärää. Kun mahalaukku ehtii tyhjentyä, alkavat vatsahapot kärvistää aasin mahalaukkua ja jossain vaiheessa aasille tulee mahahaava.

oljet01

Maahan pudonnut olki muuttuu syöjien mielestä jätteeksi, joten olki kannattaa tarjoilla telineistä. Kuvan muuli ja poni saavat uutta olkea tynnyreistä verkon läpi.

Jos aasille taas tarjoaa vapaan heinän, se syö itsensä muodottomaksi läskipalloksi ja sairastuu vielä pahemmin. Miten sitten tulisi toimia? Aasia voi ruokkia oljella! Englantilainen johtava aasientutkimuslaitos The Donkey Sanctuary on puhunut oljen puolesta jo vuosikaudet. Aaseilla on aina vapaa olki ja vain pieni määrä heinää vuorokaudessa. Oljessa ei ole yhtään valkuaista ja aasi tarvitsee myös sitä, niin puoli kiloa heinää päivässä riittää kattamaan normaalikokoisen aasin ravinnontarpeet yhdessä laadukkaan kivennäisen kanssa. Lopun ruokansa aasi syö vapaasti olkena. Oljen korkeasta sokerimäärästä pelotellaan aina välillä, mutta oljen sokerimäärä ei koskaan ole niin korkea etteikö sitä voisi turvallisin mielin aasille syöttää.

Olki ja heinä kannattaa tarjota ruokinta-astioista tai pienisilmäisistä heinäverkoista siksi, että syömiseen kuluisi pidempi aika. Hiekkatarha on aasin kavioille erittäin hyvä, mutta ruokintapaikka kannattaa valaa betonista tai ruokkia kaukalosta jotta aasit eivät söisi hiekalta. Aasikin voi saada hiekkaähkyn. Yhdysvalloissa hiekkatarhoissa oleville aaseille saatetaan antaa jopa kerran kuussa viikon mittainen psyllium-kuuri jolla estetään hiekan kertymistä suolistoon.

Heinä, jossa on paljon sokeria, voi altistaa mm kaviokuumeelle ja aasia kannattaakin ruokkia hiilihydraattiherkän hevosen ruokintaohjeita noudattaen, eli antaa matalasokerista heinää ja olkea.

Oljesta aasin ruokinnassa voit lukea tarkemmin täältä.

Aasin lihavuuskunnon tunnistamisesta voit lukea tarkemmin täältä.

Aasi kärsii omistajanvaihdoksista

Aasi elää pitkään ja harva omistaja pystyy omistamaan aasin sen syntymästä aina kuolemaan asti, jos aasi siis ei sairastu esimerkiksi kaviosairauksiin ja jouduta lopettamaan niiden takia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aasin voisi tuosta vain hankkia ja myydä uuteen kotiin vuoden päästä. Aasit ovat yhden ihmisen eläimiä ja kiintyvät omistajaansa vahvasti. Kiintymiseen saattee mennä jopa puoli vuotta. Hevosihmiset kutsuisivat tätä hevosen kohdalla kotiutumisella, mutta aasille ihmiset ja omat aasikaverit ovat tärkeämpiä kuin uusi paikka.

Ennen ensimmäisten aasien (huomaa monikko) ostamista onkin perehdyttävä tarkasti aaseihin ja niiden hoitoon ja käydä tutustumassa aaseihin muiden aasinomistajien luona. On myös ymmärrettävä se, että kaikista aaseista ei koskaan tule ratsuja eikä kaikilla voi koskaan ajaa. Suuria suunnitelmia on siis mahdotonta tehdä etukäteen varsinkin jos haluaa että eläin on harrastekäytössä heti ostamisen jälkeen. Jos aasi toimi ratsuna edellisessä paikassa, ei se välttämättä toimi uudella omistajalla ennenkuin se on oppinut luottamaan uuteen ihmiseen.

Aasi luo kiinteitä ystävyyssuhteita toisten aasien kanssa. Yleensä aasilla on aina yksi paras kaveri suuremmassa aasilaumassa, kaveri voi tosin vaihtua nopeastikin jos laumaan tulee uusia aaseja. Jos aasi on elänyt vain kahdestaan kaverinsa kanssa ja kaveri joudutaan lopettamaan, on erittäin suuri riski että jäljelle jäänyt sairastuu esimerkiksi hyperlipidemiaan kun se suruissaan menee syömättömäksi. Jos sinulla siis on tulossa eteen tilanne, että toinen aasi on lopetettava, hanki ajoissa kolmas aasi laumaan jotta mikään aasi ei jää yksin.

44-e68sdid

Aasi ja muuli on pitkäikäisiä lemmikkejä eikä niitä pitäisi hankkia jos tietää pystyvänsä huolehtimaan niistä vain seuraavan parin vuoden ajan. Kuva: Jessica Ruponen

Teksti ja kuvat (ellei muuta mainittu): Kaisa Määttänen

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s