Esittelyssä Hutkon tilan neljä aasia ja kaksi muulia

Hutkon tila on Pukkilassa sijaitseva maatila, jolla harjoitetaan peltoviljelyn ja metsätalouden lisäksi eläinavusteista toimitaa. Ensin tilalle tulivat siihen tarkoitukseen laamat ja muut eläimet ovat seuranneet perästä. Tällä hetkellä tilalla on eläinlauman jatkeena myös neljä aasia ja kaksi muulia, joita tulin tilalle tapaamaan.

Eläinavusteisen toiminnan lisäksi tilalla voi viettää farmisynttäreitä, vierailla tilalla muuten vain ja tietenkin osallistua laama- ja eläinvaelluksille. Eläinvaelluksilla käytössä ovat laamojen lisäksi myös härkä, lehmä, lampaat ja aasit. Tulevaisuudessa myös muulit.

Tulevaisuuden varalle on laamavaellusten lisäksi suunnitteilla myös pelkästään pitkäkorvien kanssa tehtäviä aasi- ja muulivaelluksia, ja ehkä kotitilan lisäksi lähtöpaikkana voi olla myös Nuuksion kansallispuisto.

Laamat ja pitkäkorvat asuvat pihatossa ja pitkäkorvien kanssa samassa tilassa on myös laamaorhi Jingo. Jingo on on laamaksi todella iso ja sen säkäkorkeus on 125 senttiä ja päälaen korkeus 180 senttiä.

Hutkon tilalle saapuivat aaseista ensin aasineidit, Daisi ja Tiitu. Daisi on harmaa ja se on syntynyt Saksassa vuonna 2007. Suomeen se muutti 2014 ja Hutkoille se tuli yhdessä Tiitun kanssa syksyllä 2016. Tiitu taas on syntynyt Hollannissa vuonna 2008 ja muutti Suomeen yhdessä Daisin kanssa. Kummallakin aasitammalla voivat pienet lapset ratsastaa ja Anu onkin hankkinut aaseille sopivat satulat Brasiliasta. Anu myös nyy näitä satuloita ja tilalle avautuukin pian verkkokauppa, josta on mahdollista ostaa satuloita Suomeen ja koko Euroopan alueelle.

Tiitu ja Daisi

Daisi

Tiitu

Aasien jälkeen tilalle hankittiin muulitamma Olle. Olle on Ranskassa vuonna 2002 syntynyt tamma ja muutti Hutkon tilalle tammikuussa 2017. Säkäkorkeutta Ollella on 125 cm, eli se kantaa hieman isompia ratsastajia kuin aasit. Ollella on aiemmassa elämässään ratsastettu ja ajettu ja näitä taitoja on pikkuhiljaa kaiveltu esille. Ollella käy tällä hetkellä ratsuttaja muistuttelemassa ratsuhommista. Se on päässyt vetämään myös rekeä.

Olle

Vuoden 2017 lopussa tilalle muutti kaksi aasivarsaa, Maija ja Laila. Maija on kirjava ja Laila ruskea. Aasityttöjen odotetaan kasvavan 120 senttiä korkeiksia aikuisina, eli ne sopivat hienosti eläinavusteiseen terapiatyöhön. Toki nyt ensin muutaman vuoden ajan ne toimivat vain riimusta taluttaen ilman ratsastajia ja keräävät sitä kautta kokemusta. Aasitammat ovat syntyneet Suomessa, mutta niiden emät ovat kotoisin Irlannista.

Maija ja Laila

Tuorein pitkäkorva on Ranskassa syntynyt pyreneittenmuuli, Aapo. Viralliselta nimeltään Aapo on Abom ja sen säkokorkeus on 155 senttimetriä. Aapon emä on percheron-rotuinen työhevostamma ja isä on pyreneittenaasi. Aapo on syntynyt vuonna 2012.

Aapo tuli mukaan kuvioihin siksi, koska Anu kaipasi vielä Olleakin suurempaa muulia eläinavusteiseen toimintaan. Aapo on niin suuri, että sillä voivat ratsastaa huoletta aikuisetkin ja työmuulit ovat luonteeltaan hyvin tasaisia ja rauhallisia. Ensin Anu oli katsellut myytäviä poitounmuuleja, mutta kaupan hitaasti edetessä myyjän kanssa, ehti tämä myydä ne pois ja ehdotti Anulle Aapoa. Ja Aapo tuli.

Aapo yhdessä Anun kanssa.

Kun Olle on muulina hieman varuillaan uusien ihmisten kanssa, tulee Aapo luottavaisesti luokse, painaa pään alas ja odottaa rapsutuksia. Kun aasit ovat hyviä kavereita keskenään, erityisesti Tiitu ja Daisi, eivät Muulit välitä toisistaan juuri ollenkaan, ainakaan vielä. Olle on ollut lauman johtaja tähän asti, mutta nyt Aapo on vienyt sen aseman.

Väriltään Aapo on kimo, kuten percheronit ovat, ja se kimoutuu pikkuhiljaa lisää. Aapo on rakenteeltaan hyvin neliömäinen ja sillä on lyhyt selkä, eli se on juuri sopiva työkäyttöön. Lihavuuskuntonsa puolesta sillä on hieman varaa laihduttaa ja Anu ruokkiikin pitkäkorvia pääosin oljella.

Pyreneittenaasi on Etelä-Ranskasta Pyreneiden vuoristosta kotoisin oleva raskasrakenteinen aasirotu, jota on käytetty maataloustöissä. Aasikanta romahti sotien ja teollistumisen myötä. Aaseja syntyy vuosittain alle sata. Säkäkorkeus pyreneidenaasilla vaihtelee 120 sentistä 135 senttiin.

Muuleja taas on kasvatettu Etelä-Ranskassa aiemmin todella paljon työkäyttöön. Muulin emä on hevonen ja käytetyt hevosrodut ovat yleensä olleet breton, percheron ja angloarabi. Muulin emän valinnalla pystyttiin vaikuttamaan muulin kokoon ja käyttötarkoitukseen. Pienempiä muuleja käytettiin ratsuina ja kantojuhtina ja suurempia metsätöissä ja viinitiloilla. Angloarabeista taas syntyi hienoja ratsuja.

Tutustu:
Hutkon tila Facebookissa
Kotisivut

Teksti ja kuvat: Kaisa Määttänen

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s