Suurin osa Suomen aaseista on liian lihavia – aasin ruokinnan pitäisi perustua oljelle

Aasiyhdistyksen näkemyksen mukaan suurin osa Suomen aaseista on lihavia. Joko ne ovat ”vain” lihavia tai reilusti lihavia. Koska suurin osa aaseista ei ole ollut normaalipainossaan enää vuosiin, on myös monen aasinomistajan käsitys aasin normaalipainosta sumentunut. Normaalipainoisia aaseja on kovin vähän nähtävillä.

Videolta näet, mistä merkeistä liikalihavan aasin tunnistaa, mitä haittaa lihavuudesta on ja miten aaseja tulisi laihduttaa. Laihduttaminen on itseasiassa hieman virheellinen sana, aasin ruokavalio nimittäin muutetaan sen koko loppuelämäksi eikä vain siihen asti, että se on saavuttanut tavoitepainonsa.

Aasi on hevosta parempi rehunkäyttäjä, joka tarkoittaa sitä, että se saa enemmän energiaa samasta heinämäärästä kuin hevonen. Jos tarhassa siis on saman painoinen aasi ja pieni poni ja ne syövät täsmälleen samaa rehua saman määrän vuorokaudessa, aasi lihoo.

Suomalainen hevosille ja naudoille tehtävä heinä on todella energiapitoista aasin tarpeisiin nähden. Se ei yksinkertaisesti sovi monellekaan aasille ainoaksi rehuksi ilman, että aasi lihoo. Aasin ruuansulatus kaipaisi köyhempää, kuitupitoisempaa ja kortisempaa ravintoa. Sellainen ravinto antaa sen hampaille ja ruuansulatukselle riittävästi töitä. Olki on ratkaisu tähän.

lihava01

Tämän aasin kyljissä olevat ihrapaakut erottuvat kuvasta erityisen selvästi. Kylkiluiden tulee tuntua, mutta ei näkyä. Tältä aasilta niitä oli mahdotonta tunnustella.

Aasin laihdutuksesta 80% perustuu ruokintamuutokselle ja 20% liikunnan ja muun aktivoinnin lisäämiselle. Pelkästään liikuntaa lisäämällä ei siis ole mahdollista laihduttaa aasia. Jos aasi ei ole aiemmin juurikaan liikkunut, on liikunta kuitenkin otettava mukaan kuvioon laihdutuksen avuksi. Sitä voidaan jo tarhajärjestelyillä lisätä sijoittamalla vesipiste ja ruokapisteet kauaksi toisistaan, jolloin aasi joutuu kävelemään entistä enemmän.

Vuosikausien ajan reilusti ylipainoisilta aaseilta ei välttämättä saada koskaan kaikkia läskikertymiä pois, varsinkaan niskalta ja takapuolen päältä. Yleensä läskikertymät saadaan kyljiltä pois ja ne pienenevät muualtakin. Erityisesti oreilla ja ruunilla on niskamakkara tiukassa. Tätä ei kuitenkaan pidä ymmärtää niin, etteikö lihavia aaseja tulisi laihduttaa ollenkaan. Liikalihavuus on eläinrääkkäystä siinä missä aasin nälkiinnyttäminenkin.

lihava02

Kuvan aasin laihdutus on toteutettu siirtämällä aasi kesäksi vapaalle oljelle sen ollessa jo lyhyellä virikelaitumella. Talvella se tulee saamaan vapaan oljen lisäksi enintään puoli kiloa heinää päivässä. Jos tuloksia ei puolessa vuodessa ole havaittavissa, vähennetään heinämäärää.

Mitä tehdä

  • Hyvälaatuinen olki korvaa suurimman osan aasin karkearehusta
  • Oljesta aasi ei saa kaikkea tarvitsemaansa, joten se tarvitsee jonkin kivennäisrehun siihen rinnalle. Suomessa ei myydä varsinaisia aasirehuja, mutta yleensä kaviokuumeisille suunnatut rehut ovat vähäkalorisia ja sopivat sen takia aaseillekin
  • Aasia tulee ruokkia vähän ja usein ja mieluiten tarhassa eri paikkoihin. Silloin niiden ruokailu muistuttaa niiden luonnonmukaista elämää
  • Edelliseen liittyen vesipisteen ja ruokintapaikkojen tulisi sijaita kaukana toisistaan, koska silloin aasi joutuu jo niiden välissä liikkuessaa ottamaan lisäaskelia
  • Hiekkatarha on paras aasille, mutta jos jonkinlaista laidunnusta halutaan tarjota, sopii siihen erittäin lyhyeksi kaluttu virikelaidun
  • Aasin ympärysmitta tulee merkitä muistiin joka kuukausi. Laihdutus on onnistunut, jos rinnanympärys pienenee 1-2 cm kuukaudessa ja paino putoaa 5 kg kuukaudessa.

Mitä ei pitäisi tehdä

  • Aasia ei saa paastottaa esimerkiksi yön yli, koska se voi aiheutta stressiä, mahahaavan tai jopa hyperlipemian
  • Viljapohjaisia ruokia tulee välttää, koska niissä on runsaasti tärkkelystä ja sokeria. Ne lihottavat aasia ja altistavat sen mahahaavalle ja kaviokuumeelle
  • Olki tulee tarkistaa jyvien varalta. Ne erottuvat helposti jos olkea ravistelee käsin tai talikkolla pressun päällä. Jyvät putoavat pressulle. Aasin ei tule saada näitä jyviä, koska niissä on tärkkelystä ja sokeria
  • Aasille ei pidä syöttää sokeripitoisia herkkuja tai täysrehuja. Jos aasin koulutuksessa käytetään herkkuja, on valittava vähäsokerisia vaihtoehtoja. Porkkana on melko turvallinen palkinto kohtuullisesti käytettynä. Perusaasille kaksi porkkanaa päivässä on turvallinen määrä. Kahdesta porkkanasta saa jopa 40 pientä palkintopalaa veitsellä leikkaamalla.
  • Aasia voi aktivoida erilaisilla hevosten aktivointileluilla tai muilla leluilla. Tarhaan voi myös viedä päivittäin eri puiden oksia jyrsittäviksi. Kerppuja kannattaa valmistaa kesällä ja tarjota talvella virikkeeksi
  • Laihdutusprojektista ei pidä odottaa nopeita tuloksia. Aasin ei tulisi pudottaa painoaan liian nopeasti, sillä se on sen terveydelle haitallista. Sopiva vauhti on 5 kiloa kuukaudessa, joka tarkoittaa 1-2 cm pienennystä rinnanympäryksestä
  • Aasia ei voi pitää laitumella edes muutamaa tuntia päivässä, sillä eri lähteiden mukaan se pystyy kattamaan koko päivän energiantarpeensa muutaman tunnin laidunnuksen aikana.
Porkkana

Vasemmalla on porkkana, joka on saatu käsin katkottua kolmeen osaan ja oikealla on saman kokoinen veitsellä pilkottu porkkana. Porkkanasta voi siis saada todella monta pientä herkkupalaa koulutushetken avuksi.

Joissakin lähteissä mainitaan oljen sisältävän runsaasti sokeria ja sen syöttäminen ei olisi sen takia turvallista. Jos olki on homeetonta ja puinti on onnistunut, eikä olkiin ole jäänyt jyviä, on siinä hyvin vähän sokeria ja se on erinomaista karkearehua kaikille aaseille. Olkea kannattaa siis antaa myös aaseille, jotka ovat normaalipainoisia. Olkea voi nimittäin pitää tarjolla jatkuvasti, jolloin aasit voivat itse valita paljonko syövät sitä.

Aasin ruokinta pähkinänkuoressa

  • Olkea vapaasti, mutta niin, että sitä annetaan hieman lisää joka päivä. Aasit eivät mielellään syö ”seissyttä” olkea
  • Kuivaa heinää vain puolisen kiloa päivässä, tämän voi antaa yhdellä kertaa tai useampaan otteeseen. Jos aasi ei vielä puolen vuoden päästä ole laihtunut, vähennetään heinää entisestään
  • Suolakivi tarjolla koko ajan
  • Vesi vaihdetaan joka päivä
  • Kivennäistä joka päivä. Aasille sopivat mainiosti kaviokuumeisille suunnitellut rehut, joissa on matala tärkkelys- ja sokeri. Syöttömäärän ohje on pussissa, noin 100 cm korkean aasin tavoitepaino on 150-200 kg. Kivennäistä ruokitaan tavoitepainon mukaan
  • Sopivia kivennäisiä ovat esimerkiksi: Blue Chip Native, Blue Chip Lami-Light, Pavo Nature’s Best, Pavo SummerFit, Racing Mineral, Black Horse Basic ja Criollo Light
  • EI herkkuja tai laidunta, mutta jos jotain on annettava kivennäisen kyytipojaksi, niin pari porkkanaa päivässä on turvallinen määrä
  • Aasia ei voi kesäisin laiduntaa paitsi erittäin lyhyeksi kalutulla ”virikelaitumella”.

Lue lisää Donkey Sanctuaryn sivuilta (englanniksi). Näitä on myös käytetty tämän sivun lähteinä:
Aasien painonhallinta
Aasin painon ja lihavuuskunnon määrittäminen (5-asteinen portaikko ohjeineen)

laidun01

Tällaisella virikelaitumella aasia voi pitää huoletta. Lampaat ja kuivuus ovat kalunneet laitumen lyhyeksi ja kun aasit ovat samalla alueella läpi vuoden, ei ruoho edes ehdi kasvaa runsaasti. Ylilaidunnuksen takia kasvava ruoho on toki sokeripitoisempaa kuin jos laidun saisi välillä levätä ja sitä lannotettaisiin ja kasteltaisiin, mutta koska ruohoa kasvaa niin vähän, ei sen sokeripitoisuus ole aasille vaaraksi. Tässä tapauksessa viriketoiminta on tärkeämpi osa aasin laihdutuksessa kuin pieni määrä sokeripitoista ruohoa, minkä se saa nyhdettyä suuhunsa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s