Aasit, muulit ja hevoset yhteislaitumella, kuka väistää ketä?

Vuonna 2011 valmistui Exeterin yliopiston psykologian osaston tutkimus, jossa oli tarkoitus selvittää aasien, muulien ja ponien laumakäyttäytymistä sekä  sosiaalisia suhteita, kun ne kaikki ovat samalla laitumella. Tutkittavat kavioeläimet asuivat Sidmouthin Donkey Sanctuaryssa. Eläimiä tarkkailtiin yhteensä 72 tunnin ajan.

Aaseja tarkkailtiin aamuseitsemästä iltaseitsemään kuuden päivän ajan. Kenttätyö toteutettiin vuonna 2006. Tarkkailija istui mahdollisimman huomaamattomasti laitumen lähettyvillä ja listasi eläinten eleitä ja niiden etäisyyden muihin eläimiin. Havainnot kirjattiin 15 minuutin välein. Eläimen paras kaveri on yleensä se, jonka vieressä se useimmiten on. Rajana pidettiin viittä metriä, eli muistiin kirjattiin kaikki yksilöt, jotka olivat alle viiden metrin päässä toisistaan sekä myös tieto siitä, mikä eläimistä oli lähinnä kutakin aasia.

hepscheid20

Jutun kuvat eivät liity tutkimukseen.

Lauma koostui kahdeksasta ponista, neljästä muulista ja neljästä aasista. Iältään eläimet olivat 3-27-vuotiaita. Kaikki eläimet olivat olleet tässä samassa laumassa jo vuoden verran. Osa eläimistä oli saapunut pareittain samasta kodista. Donkey Sanctuaryssa ne laitetaan aina samaan laumaan. Tämän lauman kaikki neljä aasia olivat saapuneet ponin kanssa.

Hirnujat ja hihkujat asuttivat omaa laidunta, jonka yhtä sivua siirrettiin päivittäin niin, että laitumelle tuli kaistale pidempää ruohoa. Aidan siirtoa seuraavat kaksi tuntia sisälsivät  normaalia enemmän draamaa, mutta sen jälkeen meno rauhoittui. Varsinkin ensimmäinen tunti aidan siirron jälkeen sisälsi paljon aggressiivisia eleitä ja liikehdintää, joten sen ajalta ei kirjattu lainkaan  havaintoja.

Aasien sijaintitiedon lisäksi tutkimuksessa kirjattiin ylös seuraavia  eleitä ja toimia eläinten välillä.

Vihamieliset eleet

  • Pureminen – nopea puraisu tai näykkäisy toisesta eläimestä
  • Puremisen uhkaus – hampaat irvessä toista eläintä kohti näykkäisy ilmassa
  • Jahtaus – korvat takana ja hampaat esillä toisen eläimen jahtaaminen
  • Korvat luimussa – luimiminen toiselle eläimelle, tähän saattoi liittyä myös pieni hyökkäys
  • Potku – napakka potku tai hyvä yritys toista eläintä kohti
  • Potkun uhkaus – kuten edellä, mutta potkussa ei ole samanlaista voimaa, tarkoitus on vain pelotella
  • Työntäminen – toisen eläimen ohi tai päälle käveleminen niin että toinen joutuu väistämään

Alistumisen eleet

  • Välttely – väistävä eläin kulkee yleensä ravaten kauemmas toisesta pitääkseen tai kasvattaakseen välimatkaa
  • Hyväksyminen – toisen eläimen käytöksen hyväksyminen ilman vastahyökkäystä

Kenttätutkimuksen aikana havaittiin vihamielinen käytös 675 kertaa ja alistuvia eleitä 638 kertaa. Havaintojen perusteella eläimet listattiin arvojärjestykseen lauman sisällä. Kuusi ensimmäistä eläintä on poneja, seitsemäntenä yksi muuli, jota seuraa taas kaksi ponia. Sen jälkeen on kolme viimeistä muulia ja niiden jälkeen kaikki aasit. Aasit ovat siis sekalauman hierarkiassa alimpana, eli ne väistivät ja hyväksyivät aggressiivista käytöstä useammin ponien ja muulien taholta.

hepscheid08

Kun eri eläinlajien sisäistä hierarkiaa tutkittiin, oli se selvästi vahvin ponien laumassa, puoliksi yhtä vahva muulien laumassa ja aasien sisällä hierarkiaa ei ollut ollenkaan. Erilaisten eleiden analysoinnin ja laskennan jälkeen ponien laumahierarkialle saatiin luvuksi 0,83, muuleille 0.42 ja aaseille 0,08. Lukua 0,9 pidetään erittäin vahvana laumajärjestyksenä. Koko lauman osalta luku oli 0,76. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että aasien laumassa kaikki ovat samanarvoisia.

Eläinten etäisyys toisistaan tuotti selvästi tulokseksi sen, että ponit ovat laitumella omassa porukassaan, muulit omassaan ja aasit kaikista kauimpana poneista. Lisäksi kaksi poneista oli useimmiten kahdestaan hieman erillään muista poneista. Kaikki neljä aasia olivat saapuneet Sidmouthiin alun perin kukin oman ponikaverinsa  kanssa, mutta nyt reilun vuoden kuluttua näistä suhteista ei ollut enää tietoakaan. Myös kaksi muulia oli saapunut yhdessä, mutta nämäkään eivät olleet muulilaumassa läheisimmät toistensa kanssa.

aasigraafi

Piirroksessa kuvataan eläinten sijaintia suhteessa muihin. Ponit ovat kentän vasemmassa laidassa kahdessa eri porukassa, muulit keskivaiheilla neljän muulin porukassa ja aasit aivan oikeassa laidassa omana laumana.

Tutkimus osoittaa selvästi, että sosiaalisissa suhteissa on eroja ponien, muulien ja aasien välillä. Eleiden määrä saman lajin sisällä vaihteli suuresti,  ja eläimet selvästi hakeutuvat omiensa pariin. Ikä ja sukupuoli eivät tuntuneet vaikuttavan laumajärjestykseen tai parhaan kaverin valintaan.

Luonnossa villiaasit muodostavat erikokoisia ryhmiä riippuen vuodenajasta ja ruuan määrästä. Lauman sisällä suhteet ovat löysiä, ja lauman kokoonpano muuttuu jatkuvasti. Laumat ovat suurimmillaan silloin, kun ruokaa on paljon tarjolla. Kun ruokaa on vähemmän, aasit lähtevät liikkeelle pienissä muutaman aasin laumoissa. Vaikka luonnossa aasien ryhmän rakenne on löysä, kotieläimille ruokaa on aina hyvin tarjolla ja aasit voivat keskittyä sosiaalisiin suhteisiin ruuan etsinnän sijaan. Tutkijat arvelivat myös, että kun sekalaumassa olivat vallalla ponit, aasit uskoivat ryhmän voimaan ja ja saivat turvaa toisistaan.

hepscheid07

Samantyyppisiin tuloksiin on päästy 50-luvulla tutkittaessa  kulaanien ja przewalskinhevosten suhteita Mongoliassa. Eläimet liikkuivat samoilla alueilla mutta  välttelivät toisiaan ja käyttivät yhteisiä alueita eri aikoihin. Jos hevoset ottivat jonkin alueen kokonaan haltuunsa, kulaanit eivät enää edes yrittäneet tulla paikalle.

Muulit viihtyivät hieman lähempänä poneja kuin aaseja. Tämän saattaa selittää se, että muuli (jonka emä on hevonen) hakeutuu mieluiten hevosten ja muulien seuraan, kun taas muuliaasi (jonka emä on aasi) valitsee mieluiten muita muuliaaseja ja aaseja seurakseen.

Eri eläinlajit muodostavat suhteita rajojen yli silloin, kun niillä ei ole mahdollisuutta olla oman lajinsa edustajan kanssa. Kun eläimille annetaan mahdollisuus valita, vaihtuu suosikki nopeasti oman lajin seuraan. Aasit, muulit ja ponit käyttäytyvät tämän tutkimuksen perusteella eri tavalla, eikä sekalaumaa tulisi välttämättä käsitellä tai kohdella homogeenisena ryhmänä.

Lue koko tutkimus

Social relations in a mixed group of mules, ponies and donkeys reflect differences in equid type, 2011, Leanne Proops, Faith Burden ja Britta Osthaus, School of Psychology, University of Exeter, Exeter, Iso-Britannia. Tutkimus toteutettiin Sidmouthin Donkey Sanctuaryssa

Referointi, käännös, kuvat ja piirros: Kaisa Määttänen

hepscheid09

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s