Tutkimus aasien ”pair bondingista” eli ystävyyssuhteista – osa aaseista muodostaa tiiviitä ystävyyssuhteita

Aasinomistajat tietävät, että aasit muodostavat tiiviitä kaverisuhteita toistensa kanssa ja voivat stressaantua, jos kaveri kuolee tai myydään pois. Jos tallissa asuu vain yksi aasi ponin tai hevosen kanssa, ovat nämä todennäköisesti parhaat kaverit, olosuhteiden pakosta. Vuonna 2012 Edinburghin yliopistossa tutkittiin aasien pair bondingia eli parisuhdetta. Kyseessä ei kuitenkaan ole se perinteinen parisuhde, jonka tarkoituksena on aikaansaada jälkikasvua. Tutkimuksen kohteena oli 55 eri-ikäistä aasia, sekä tammoja että ruunia.

Jotkin eläimet ovat yksiavioisia ja tutkimusta on tehty mm apinoista, hevosista, linnuista ja jyrsijöistä. Suurimmassa osassa tutkituista tapauksista eläimet etsivät  lisääntymiskumppania. Luonnossa ei ole juurikaan dokumentoitu platonisia suhteita. Wasilewski tutki 2003 kavioeläinten toveruussuhteita ja huomasi, että aaseilla on pieni määrä erittäin hyviä ystäviä ja että aasien väliset suhteet ovat pitkäkestoisia. Toisaalta muutos aasien elinoloissa tai muutokset laumassa saattoivat helposti muuttaa suhteita.

Kaverisuhteiden muodostumista ei ole havaittu tapahtuvan villiaaseilla. Tämä voi selittyä sillä, että kesyaasi on ilmeisesti kesytetty kahdella eri alueella nubianvilliaasista ja ehkä jostakin toisesta villiaasilajista. Ajan mittaan  kesyaasiin risteytettiin villejä nubianvilliaaseja ja myös somalianvilliaaseja. Somalianvilliaasi on antanut kesyaasille lisää kokoa ja voimaa. Nubianvilliaasi on kuollut luonnosta sukupuuttoon, mutta somalianvilliaasi muodostaa tiiviitä emä-varsakiintymyssuhteita.

Pair bonding -tutkimuksessa selvitettiin ensin aasin lähin kaveri aitauksessa ja sen jälkeen sitä, kuinka nopeasti nämä aasit tunnistivat toisensa. Havaintojen kohteena olevat aasit olivat iältään 2-30 -vuotiaita. Aaseista 38 oli ruunia ja 17 tammoja, ja ne asuivat Scottish Borders Donkey Sanctuaryssa, Isossa-Britanniassa. Jos uuteen kotiin saapui kaksi aasia samasta paikasta, ne laitettiin aina samaan laumaan. Yksin tulleet aasit laitettiin samanikäisten ja samaa sukupuolta edustavien aasien kanssa samaan laumaan. Aasit olivat seitsemässä eri aitauksessa, ja kussakin laumassa oli 4-14  aasia.

Tutkimuksen mukaan aasit voivat muodostaa tiiviitä kaverisuhteita ja sellaiset on omistajankin helppo havaita, kun seuraa aasilaumansa toimintaa. Kaverisuhteet voivat kuitenkin muuttua nopeasti jos laumaan tulee muutoksia. Emä ja sen varsa muodostavat aina tiiviin suhteen, myös aikuisiällä.

Aasien parhaan kaverin selvittämiseksi jokaisen aasin erityistuntomerkit otettiin ylös ja aasien sijainnit kirjattiin ylös kolmesti päivässä 22 päivän ajan. Jokaisen aasin lähin kaveri kirjattiin ylös, paitsi jos lähin aasi oli yli kahden aasinmitan (noin 3,6 m) päässä. Silloin aasi merkattiin statuksella “yksin”.

Tutkimustulosten mukaan 42 aasia 55 aasista (76,4%) osoitti selvää kiintymystä johonkin toiseen aasiin tai aaseihin. 38 aasia muodosti tiiviin ystävyssuhteen yhden toisen aasin kanssa ja neljä aasia roikkui kolmantena pyöränä jonkin tiiviin aasiparin läheisyydessä. Kymmenen aasia oli useimmiten yksin, ja näistä yhdeksän oli sellaisissa laumoissa, joiden kokoonpanossa oli hiljattain tapahtunut paljon muutoksia. Toinen laumoista oli 14 aasin vahvuisena suurin lauma, siinä oli kuusi yksinäistä aasia. Tutkijat arvelivat syyksi myös sitä, että lauma oli suurempi kuin mitä se luonnossa olisi.

Aasien joukosta valittiin 12 aasiparia (eli yhteensä 24 aasia), jotka osoittivat erityisen suurta kiintymystä toisiaan kohtaan. Käytännössä ne viettivät vähintään kolmanneksen ajasta “bestiksensä” vieressä aitauksessa. Nämä aasit valittiin vielä toiseen kokeeseen, joka toteutettiin y-sokkelona varta vasten rakennetussa aitauksessa.

Suorakulmion muotoiseen aitaukseen tuotiin odottamaan aasin paras kaveri ja toiseksi aasiksi joko tuttu aasi samasta laumasta tai sitten vieras aasi jostakin toisesta laumasta. Koeaasi suoritti yhden päivän aikana kaksi koetta, toisella kerralla niin että aitauksessa oli kaveriaasi ja tuttu aasi ja toisella kerralla kaveriaasi ja vieras aasi. Viikon päästä aasi testattiin samalla tavalla uudestaan ja kolmannen kerran jälleen viikon päästä. Testikertoja tuli siis yhteensä kuusi jokaiselle aasille. Lisäksi jokainen aasi oli pikkuaitauksessa kuusi kertaa odottamassa, kun sen paras kaveri teki valintaa aasien välillä.

Testiareena oli 7,3 m leveä ja 10,97 m pitkä. Toisella lyhyellä sivulla oli kaksi pientä aitausta, joihin laitettiin aasit houkuttimeksi. Koeaasi päästettiin sisään toisen lyhyen sivun keskeltä, eli sillä oli yhtä pitkä matka molempien aasien luokse. Ennen koetta “bestikset” olivat noin kaksi minuuttia erossa toisistaan. Testiareena jaettiin kuuteen eri alueeseen. Jos aasi seisoi yli kolme sekuntia jollakin alueella, se kirjattiin ylös. Kirjauksia tehtiin myös siitä, mihin suuntaan aasi seisoi. Erityisen tärkeänä pidettiin aasin ensimmäisiä askeleita, olivatko ne kohti kaveriaasia vai toista aasia.

Aitaustehtävässä tapahtui juuri niin kuin oletettiin, eli aasi vietti enemmän aikaa parhaan kaverinsa puolella aitausta, katseli tämän suuntaan enemmän ja aitaukseen päästyään otti ensimmäiset askeleet “bestiksen” suuntaan. Kun syötteinä oli “bestis” ja tuttu aasi, lähestyi koeaasi yleensä heti kaveriaan ja kulki tämän luokse. Mutta kun toisena syöttinä olikin vieras aasi toisesta laumasta, tulokset muuttuivat. Tutkijat ajattelivat, että syynä saattoi olla uteliaisuus tutustua tai jopa haastaa vieras aasi. Usein tässäkin tilanteessa koeaasi meni lopulta kaverinsa luokse.

Hevoset rapsuttelevat toisiaan usein laitumella, ja aasitkin tekevät sitä toisinaan, mutta tätä havaittiin hyvin vähän tarkkailun aikana. Kun aitaustestin aasit yhdistettiin testin lopuksi, ne kuitenkin hyppivät toistensa selkään. Samaa käytöstä löytyy mm peuroilta ja hiehoilta, mutta aasien kohdalla kyseessä ei ollut dominointi, aggressiivisuus, kiimakierto tai lisääntymishalut. Sitä tekivät sekä tammaparit että ruunaparit ja kumpikin aaseista nousi toisen selkään. Voi olla, että hyppiminen tarkoittaa aasien kohdalla samaa kuin hevosilla rapsutus sään kohdalta. Se parantaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Aasien tarkkailussa laitumella huomattiin, että yleensä kaveruksista toinen hakeutui aktiivisemmin toisen seuraan. Aitaustehtävässä molemmat aasit toimivat sekä syötteinä että koeaaseina ja kumpikin aasi hakeutui kaveriaasinsa viereen yhtä määrätietoisesti. Kun asiaa on tutkittu muilla eläinlajeilla, vetää kahta yksilöä puoleensa yleensä sukulaisuussuhde tai lisääntymishalut. Kesyaasien kohdalla tilanne on kuitenkin hieman toinen, sillä aasit eivät muodosta hierarkisia laumoja, eikä niillä ole reviiriä. Tutkitut aasit eivät olleet sukua toisilleen, eikä varsasuunnitelmiakaan ollut, sillä kaikki orit oli ruunattu.

On mahdollista, että aasien ystävyyssuhteet kumpuavat evoluutiosta, jolloin ne olisivat hyödyttäneet aasin elämistä karuissa oloissa. Todellinen syy kaverisuhteiden muodostukselle on kuitenkin edelleen epäselvä kesyaasien kohdalla, vaikka luonnossa aasin lauma koostuukin emästä ja sen 1-2 edellisestä jälkeläisestä. Luonnossa täysikasvuiset orit eivät kuulu laumaan, vaan niillä on oma reviiri, jonka alueelle tulevat tammat ne astuvat. Nuoret oriit muodostavat kuitenkin poikamieslaumoja.

Aitaustehtävä todisti, että aasi todellakin hakeutuu mielellään parhaan kaverinsa luokse. Aasien ainoa palkinto tehtävässä oli kaverin läheisyys. Jos aaseja joudutaan erottamaan toisistaan, lisää se merkittävästi eläinten stressiä. Asiaa on tutkittu muun muassa lampailla ja lehmillä. Tutkimuksissa on havaittu, että laumasta erotetulla eläimellä sydämen lyöntien tahti kiihtyy, stressi ja pelkotila lisääntyvät, eläin huutelee enemmän ja kortisolitaso nousee. Kun eläimet päästettiin takaisin laumaan, palautuivat arvot normaaleiksi.

Aasilla stressi voi ilmetä eri tavoin. Se voi hihkua, käyttäytyä hermostuneesti, ravata aidalla, muuttua passiiviseksi ja sille voi pahimmassa tapauksessa kehittyä hyperlipemia. Aasille kannattaa siis järjestää toinen aasi kaveriksi, sillä se parantaa molempien aasien elämänlaatua.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että aasit todellakin valitsevat laumasta itselleen parhaan kaverin ja haluavat viettää aikaa tämän lähellä. Yli kaksi kolmasosaa tutkituista aaseista osoitti selvää kiintymystä lauman toiseen tiettyyn aasiin. Lisäksi molemmat aasit tunnistivat kaverinsa heti ja hakeutuivat kaverinsa luokse. Tutkijat kuitenkin arvelivat, että aasien suhteet eivät välttämättä kestä koko elinikää ja muuttuvat nopeasti, jos laumaan tulee uusia aaseja.

Lue myös toinen suomeksi referoimamme tutkimus, jossa oli tutkittu aasien, muulien ja hevosten yhteiseloa sekalaitumella.

Pair-Bonding and companion recognition in domestic donkeys, Equus asinus, 2012, Leigh M.A. Murray, Katharine Byrne ja Richard B.D’Eath

Royal (Dick) School of Veterinary Studies, The University of Edinburgh, Easter Bush Veterinary Centre, Iso-Britannia, Animal Behaviour and Welfare, Animal and Veterinaru Sciences Research Group, Edinburgh, Iso-Britannia, College of Medicie and Veterinary Medicine, University of Edinburgh, Iso-Britannia

Tutkimus toteutettiin Scottish Borders Donkey Sanctuaryssa, lue koko tutkimus (englanniksi) http://tinyurl.com/aasienkiintyminen

Teksti ja kuvat: Kaisa Määttänen

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s